Euroopan unionin L 193/2015

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/1

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/1185,

annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

on kuullut direktiivin 2009/125/EY 18 artiklassa tarkoitettua kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2009/125/EY mukaan komission olisi asetettava ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia.

(2)

Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, että komissio ottaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä tuotteille, joihin liittyy suuria mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet.

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja liikerakennuksissa lämmitykseen yleisesti käytettäviin kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä unionista ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu.

(4)

Tämän asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisiksi kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin liittyviksi ympäristönäkökohdiksi on määritelty käytönaikainen energiankulutus ja käytönaikaiset hiukkasten (pölyn), orgaanisesti sitoutuneen hiilen (OGC), hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt.

(5)	Taustaselvitys osoittaa, etteivät muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja tuotteiden ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset ole tarpeen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tapauksessa.

(6)

Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet, jotka on suunniteltu käyttämään kiinteitä polttoaineita (biomassaa tai fossiilista polttoainetta). Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet, joissa on epäsuora nestelämmitystoiminto. Ei-puumaista biomassaa käyttävillä kiinteän polttoaineen paikallisilla tilalämmittimillä on teknisiä erityispiirteitä ja ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(7)

Kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin liittyvän vuotuisen energiankulutuksen on arvioitu olleen unionissa 627 petajoulea (15,0 Mtoe) vuonna 2010, mikä vastaa 9,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin liittyvän vuotuisen energiankulutuksen odotetaan olevan 812 petajoulea (19,4 Mtoe) vuonna 2030, mikä vastaa 8,8 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.

(8)	Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien energiankulutusta voidaan vähentää olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat.

(9)

Vuotuisten hiukkaspäästöjen on arvioitu olleen 142 kilotonnia vuodessa, orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjen 119 kilotonnia vuodessa ja hiilimonoksidipäästöjen 1 658 kilotonnia vuodessa vuonna 2010. Jäsenvaltioiden hyväksymien erityistoimenpiteiden ja teknologian kehityksen seurauksena hiukkaspäästöjen odotetaan olevan 94 kilotonnia vuodessa, orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjen 49 kilotonnia vuodessa ja hiilimonoksidipäästöjen 1 433 kilotonnia vuodessa vuonna 2030. Typen oksidien vuotuisten päästöjen odotetaan kasvavan, jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, koska uusissa paikallisissa tilalämmitinmalleissa käytetään korkeampia palamislämpötiloja.

(10)	Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien päästöjä voitaisiin vähentää edelleen olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat.

(11)

Tässä asetuksessa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/1186 (2) vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten arvioidaan vuoteen 2030 mennessä johtavan yhdessä noin 41 petajoulen (noin 0,9 Mtoe) vuotuisiin säästöihin energiankulutuksessa, mikä vastaa 0,4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.

(12)

Tässä asetuksessa vahvistetut kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien päästöjä koskevat ekosuunnitteluvaatimukset johtavat hiukkaspäästöjen vähenemiseen 27 kilotonnilla vuodessa, orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjen vähenemiseen 5 kilotonnilla vuodessa ja hiilimonoksidipäästöjen vähenemiseen 399 kilotonnilla vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

(13)

Asetuksen soveltamisalaan kuuluu tuotteita, joilla on erilaisia teknisiä ominaispiirteitä. Jos niille asetettaisiin samanlaiset tehokkuusvaatimukset, jotkut tekniikat olisi poistettava markkinoilta, millä olisi kielteinen vaikutus kuluttajien kannalta. Kunkin teknologian tarjoamia mahdollisuuksia vastaavilla ekosuunnitteluvaatimuksilla luodaan tasapuoliset markkinaolosuhteet.

(14)

Ekosuunnitteluvaatimuksilla olisi yhdenmukaistettava kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien energiankulutusta ja hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöjä koskevat vaatimukset kaikkialla unionissa. Näin parannettaisiin sisämarkkinoiden toimivuutta ja kyseisten tuotteiden ympäristönsuojelullista tasoa.

(15)

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuus heikkenee todellisissa käyttöolosuhteissa verrattuna testattuun energiatehokkuuteen. Jotta tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus saataisiin lähemmäs hyötyenergiatehokkuutta, valmistajia olisi kannustettava käyttämään säätölaitteita. Tästä syystä näiden kahden arvon välinen ero otetaan huomioon soveltamalla yleistä vähennystekijää. Vähennys voidaan poistaa valitsemalla erilaisia säätövaihtoehtoja.

(16)	Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien toiminnallisuuteen tai kohtuulliseen hintaan loppukäyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia.

(17)

Ekosuunnitteluvaatimukset olisi otettava käyttöön riittävän väljällä aikataululla, jotta valmistajille jäisi riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Aikataulussa olisi otettava huomioon valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, mahdollisesti aiheutuvat kustannusvaikutukset samalla kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa.

(18)

Kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 (3) 7 artiklan mukaisesti käytettävien yhdenmukaistettujen standardien piiriin. Oikeusvarmuuden ja yksinkertaistamisen vuoksi on asianmukaista, että vastaavia yhdenmukaistettuja standardeja tarkistetaan, jotta ne vastaisivat tässä asetuksessa vahvistettuja ekosuunnitteluvaatimuksia.

(19)

Tuoteparametrit olisi mitattava ja laskettava käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia mittaus- ja laskentamenetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla, jotka on laadittu komission toimeksiannosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (4) säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

(20)	Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa täsmennetään sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

(21)	Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitettuun tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot siltä osin kuin ne liittyvät tällä asetuksella asetettuihin vaatimuksiin.

(22)	Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ympäristövaikutusten rajoittamiseksi edelleen valmistajien olisi annettava tietoja niiden purkamisesta, kierrätyksestä ja käytön jälkeisestä käsittelystä.

(23)

Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien elinkaarenaikaista ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla.

(24)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, joiden nimellislämpöteho on enintään 50 kilowattia, markkinoille saattamiselle ja käyttöönotolle.

2. Tätä asetusta ei sovelleta

a)	kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu ainoastaan ei-puumaisen biomassan polttoon;

b)	kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu ainoastaan ulkokäyttöön;

c)	kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin, joiden suora lämpöteho on alle 6 prosenttia yhdistetystä suorasta ja epäsuorasta lämpötehosta nimellislämpöteholla;

d)	kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin, joita ei ole koottu tehtaalla tai joita yksi valmistaja ei toimita valmiina komponentteina tai osina, jotka kootaan paikan päällä;

e)	ilmalämmitystuotteisiin;

f)	kiukaisiin.

2 artikla

Määritelmät

Direktiivin 2009/125/EY 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’kiinteää polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan tilalämmityslaitetta, joka säteilee lämpöä suoralla lämmönsiirrolla tai suoralla lämmönsiirrolla yhdistettynä lämmönsiirrolla nesteeseen, ihmisen tietyn lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi suljetussa tilassa, jossa tuote sijaitsee, mahdollisesti yhdistettynä lämmön tuottoon muihin tiloihin, ja joka on varustettu yhdellä tai useammalla lämmönkehittimellä, joka muuttaa kiinteän polttoaineen suoraan lämmöksi;

’edestä avoimella kiinteää polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa palavaa kerrosta ja polttokaasuja ei ole eristetty tilasta, johon tuote on asennettu, ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

’edestä suljetulla kiinteää polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa palava kerros ja polttokaasut voi olla eristetty tilasta, johon tuote on asennettu, ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

’liedellä’ tarkoitetaan kiinteitä polttoaineita käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa on yhdistetty yhteen kuoreen kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen toiminto ja ruuanvalmistukseen käytettävä keittotaso tai uuni tai molemmat ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

5)	’hormittomalla kiinteää polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka päästää palamistuotteet tilaan, jossa tuote sijaitsee;

’savupiippuun avoimella kiinteää polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi savupiipun alle tai tulisijaan siten, ettei tuotetta ole liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon, ja jossa palamistuotteet voivat liikkua esteettä palavasta kerroksesta savupiippuun tai hormiin;

7)	’kiukaalla’ tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on asennettu kiinteästi kuivaan tai kosteaan saunaan tai vastaavaan ympäristöön tai jonka on ilmoitettu olevan tarkoitettu käytettäväksi tällaisissa tiloissa;

’ilmalämmitystuotteella’ tarkoitetaan tuotetta, joka tuottaa lämpöä ainoastaan ilmakiertoiseen lämmitysjärjestelmään, joka voidaan kanavoida ja joka on suunniteltu käytettäväksi siten, että se on kiinnitetty tiettyyn paikkaan tai seinään, ja joka jakelee ilmaa ilmansiirtolaitteen avulla ihmisen tietyn lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi suljetussa tilassa, jossa tuote sijaitsee;

9)	’kiinteällä polttoaineella’ tarkoitetaan polttoainetta, joka on kiinteää tavanomaisissa sisälämpötiloissa, mukaan lukien kiinteä biomassa ja kiinteät fossiiliset polttoaineet;

10)

’biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta (sekä kasvi- että eläinperäiset aineet mukaan lukien), metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa;

11)	’puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan puista ja pensaista peräisin olevaa biomassaa, mukaan lukien halot, puuhake, puristettu puu pelletteinä, puristettu puu briketteinä ja sahanpuru;

12)	’ei-puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta biomassaa kuin puumaista biomassaa, mukaan lukien muun muassa oljet, norsunheinät, ruo'ot, hedelmäytimet, jyvät, oliivin kivet, oliivikakut ja pähkinänkuoret;

13)

’kiinteällä fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta kiinteää polttoainetta kuin biomassaa, mukaan lukien antrasiitti ja laiha hiili, kivihiilikoksi, puolikoksi, bituminen kivihiili, ruskohiili, fossiilisten polttoaineiden seos tai biomassan ja fossiilisen polttoaineen seos; tämän asetuksen soveltamiseksi sillä tarkoitetaan myös turvetta;

14)	’ensisijaisella polttoaineella’ tarkoitetaan yhtä polttoainetta, jota kiinteää polttoainetta käyttävässä paikallisessa tilalämmittimessä on ensisijaisesti käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti;

15)

’muulla sopivalla polttoaineella’ tarkoitetaan muuta polttoainetta kuin ensisijaista polttoainetta, jota kiinteää polttoainetta käyttävässä paikallisessa tilalämmittimessä voidaan käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti; tähän sisältyvät kaikki polttoaineet, jotka on mainittu asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, valmistajan ja tavarantoimittajan vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla, teknisessä myynninedistämismateriaalissa ja mainoksissa;

16)	’suoralla lämpöteholla’ tarkoitetaan lämpötehoa, jonka tuote tuottaa säteilemällä ja konvektoimalla lämpöä ympäröivään ilmaan, pois lukien tuotteen lämmönsiirtonesteeseen tuottama lämpöteho, ilmaistuna kilowatteina;

17)	’epäsuoralla lämpöteholla’ tarkoitetaan lämpötehoa, jonka tuote tuottaa lämmönsiirtonesteeseen samassa lämmöntuotantoprosessissa, joka tuottaa tuotteen suoran lämpötehon, ilmaistuna kilowatteina;

18)	’epäsuoralla lämmitystoiminnolla’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy siirtämään osan kokonaislämpötehosta lämmönsiirtonesteeseen käytettäväksi tilalämmitykseen tai lämpimän käyttöveden tuottamiseen;

19)

’nimellislämpöteholla’ (Pnom ) tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen lämpötehoa, johon sisältyy sekä suora lämpöteho että epäsuora lämpöteho (tapauksen mukaan), kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan suurin lämpöteho, jota voidaan pitää yllä pitkän aikaa, valmistajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

20)

’vähimmäislämpöteholla’ (Pmin ) tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen lämpötehoa, johon sisältyy sekä suora lämpöteho että epäsuora lämpöteho (tapauksen mukaan), kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan pienin lämpöteho, valmistajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

21)	’ulkokäyttöön tarkoitetulla’ tarkoitetaan sitä, että tuotetta voidaan käyttää turvallisesti suljettujen tilojen ulkopuolella, mukaan lukien mahdollinen käyttö ulko-olosuhteissa;

22)	’hiukkasilla’ tarkoitetaan muodoltaan, rakenteeltaan ja tiheydeltään erilaisia hiukkasia, jotka ovat hajautuneet savukaasun kaasufaasiin;

23)	’vastaavalla mallilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua mallia, jolla on samat liitteessä II olevan 3 kohdan taulukossa 1 esitetyt tekniset parametrit kuin toisella saman valmistajan markkinoille saattamalla mallilla.

Liitteiden II–V soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu

1. Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan liitteessä II.

2. Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien on täytettävä liitteessä II asetetut vaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2022.

3. Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä III vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1. Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

2. Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa 3 kohdassa määritellyt tiedot.

3. Jos tietyn mallin teknisessä dokumentaatiossa on tietoja, jotka on laskettu rakenteen perusteella tai ekstrapoloimalla muista malleista tai molemmilla näillä tavoilla, tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista tai ekstrapolaatioista tai niistä molemmista sekä valmistajien tekemistä testeistä laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi. Tällaisissa tapauksissa tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä myös luettelo ekstrapolaation perustana käytetyistä malleista ja kaikista muista malleista, joiden osalta tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu samoin perustein.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän asetuksen liitteessä IV esitettyä tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia tämän asetuksen liitteessä II asetettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

6 artikla

Ohjeelliset viitearvot

Markkinoiden parhaiten suoriutuvia kiinteää polttoainetta käyttäviä paikallisia tilalämmittimiä tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä V.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknologian kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024. Uudelleentarkastelussa arvioidaan erityisesti sitä,

—	onko tarpeellista asettaa tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset energiatehokkuudelle ja hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöille;

—	onko tarpeellista muuttaa tarkastuksissa sallittuja poikkeamia.

2. Komissio arvioi, onko asianmukaista ottaa käyttöön kolmannen osapuolen tekemä sertifiointi kiinteää polttoainetta käyttäville paikallisille tilalämmittimille, ja esittää arvioinnin tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 22 päivänä elokuuta 2018.

8 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot voivat 1 päivään tammikuuta 2022 saakka sallia sellaisten kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien markkinoille saattamisen ja käyttöön ottamisen, jotka ovat voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisia tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöjen osalta.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1186, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015, ekosuunnitteluvaatimusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä paikallisten tilalämmittimien energiamerkinnän osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 20)

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

LIITE I

Liitteissä II–V sovellettavat määritelmät

Liitteissä II–V sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs) tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen kattaman tilalämmitystarpeen ja tämän tarpeen täyttämiseksi tarvittavan vuotuisen energiankulutuksen suhdetta prosentteina ilmaistuna;

2)	’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) tarkoitettua EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5;

’hiukkaspäästöillä’ tarkoitetaan hiukkaspäästöjä nimellislämpöteholla, ilmaistuna milligrammoina kuivan savukaasun kuutiometriä kohti (mg/m3) ja laskettuna olosuhteisiin 273 K, 1 013 mbar ja 13 % O2, tai hiukkaspäästöjen painotettua keskiarvoa enintään neljällä palamisnopeudella, ilmaistuna grammoina kuiva-aineen kilogrammaa (g/kg) kohti;

4)	’hiilimonoksidipäästöillä’ tarkoitetaan hiilimonoksidipäästöjä nimellislämpöteholla, ilmaistuna milligrammoina savukaasun kuutiometriä kohti (mg/m3) ja laskettuna olosuhteisiin 273 K, 1 013 mbar ja 13 % O2;

5)	’orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöillä’ tarkoitetaan orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjä nimellislämpöteholla, ilmaistuna milligrammoina hiiltä savukaasun kuutiometriä kohti (mgC/m3) ja laskettuna olosuhteisiin 273 K, 1 013 mbar ja 13 % O2;

6)	’typen oksidien päästöillä’ tarkoitetaan typen oksidien päästöjä nimellislämpöteholla, ilmaistuna milligrammoina typpidioksidia savukaasun kuutiometriä kohti (mg/m3) ja laskettuna olosuhteisiin 273 K, 1 013 mbar ja 13 % O2;

7)	’alemmalla lämpöarvolla’ (NCV) tarkoitetaan kosteuspitoisuudeltaan sopivan polttoaineen yksikkömäärän vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet eivät ole jäähtyneet alkulämpötilaan;

8)	’hyötysuhteella joko nimellislämpöteholla tai vähimmäislämpöteholla’ (ηth,nom tai ηth,min) tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen hyötylämpötehon ja alempana lämpöarvona ilmaistun kokonaisottoenergian suhdetta prosentteina ilmaistuna;

’sähkötehotarpeella nimellislämpöteholla’ (elmax) tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen virrankulutusta kun se tuottaa nimellislämpötehon. Virrankulutusta määritettäessä ei oteta huomioon kiertovesipumpun virrankulutusta, jos tuotteessa on epäsuora lämmitystoiminto ja kiertovesipumppu on integroitu tuotteeseen. Virrankulutus ilmoitetaan kilowatteina;

10)

’sähkötehotarpeella vähimmäislämpöteholla’ (elmin) tarkoitetaan kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen virrankulutusta kun se tuottaa vähimmäislämpötehon. Virrankulutusta määritettäessä ei oteta huomioon kiertovesipumpun virrankulutusta, jos tuotteessa on epäsuora lämmitystoiminto ja kiertovesipumppu on integroitu tuotteeseen. Virrankulutus ilmoitetaan kilowatteina;

11)	’sähkötehotarpeella valmiustilassa’ (elsb) tarkoitetaan tuotteen virrankulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna;

12)

’jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarpeella’ (Ppilot) tarkoitetaan tuotteen kiinteän polttoaineen kulutusta, joka aiheutuu liekistä, joka toimii sytytyslähteenä voimakkaammalle palamisprosessille, jota tarvitaan nimellislämpötehon tai osakuorman lämpötehon saavuttamiseksi, kun liekki palaa yli viisi minuuttia ennen pääpolttimen käynnistymistä; tehontarve ilmoitetaan kilowatteina;

13)	’yksiportaisella lämmityksellä ilman huonelämpötilan säätöä’ tarkoitetaan sitä, että tuote ei pysty säätämään lämpötehoaan automaattisesti eikä käytössä ole huonelämpötilan kompensointia lämpötehon säätämiseksi automaattisesti;

14)

’kahdella tai useammalla manuaalisella portaalla ilman huonelämpötilan säätöä’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy säätämään lämpötehoaan käsikäyttöisesti kahdella tai useammalla lämpötehotasolla eikä sitä ole varustettu laitteella, joka säätää lämpötehoa automaattisesti suhteessa haluttuun huonelämpötilaan;

15)	’mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu ei-sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon;

16)	’sähköisellä huonelämpötilan säädöllä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon;

17)

’sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon ja joka mahdollistaa aika-arvojen ja lämpötilojen asettamisen 24 tunnin ajanjaksona;

18)

’sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon ja joka mahdollistaa aika-arvojen ja lämpötilojen asettamisen viikon mittaisena ajanjaksona. Asetusten on mahdollistettava päivittäinen vaihtelu seitsemän päivän ajanjaksona;

19)	’huonelämpötilan säädöllä läsnäolotunnistimen kanssa’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, joka alentaa automaattisesti huonelämpötilan asetusarvoa, kun huoneessa ei havaita henkilöitä;

20)

’huonelämpötilan säädöllä avoimen ikkunan tunnistimen kanssa’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, joka alentaa lämpötehoa, kun ikkuna tai ovi avataan. Kun ikkunan tai oven avaamisen havaitsemiseen käytetään anturia, se voidaan asentaa tuotteen yhteyteen, tuotteen ulkopuolelle tai integroida rakennuksen rakenteisiin tai voidaan käyttää näiden vaihtoehtojen yhdistelmää;

21)	’etäohjausmahdollisuudella’ tarkoitetaan toimintoa, joka mahdollistaa sen rakennuksen ulkopuolelta, johon tuote on asennettu, tapahtuvan vuorovaikutuksen tuotteen ohjauslaitteen kanssa;

22)	’yksiportaisella’ tarkoitetaan sitä, että tuote ei pysty automaattisesti muuttamaan lämpötehoaan;

23)	’kaksiportaisella’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy automaattisesti säätämään lämpötehoaan kahdella tasolla suhteessa todelliseen huonelämpötilaan ja haluttuun huonelämpötilaan; ohjaus tapahtuu lämpöantureiden ja rajapinnan kautta, jota ei ole välttämättä integroitu tuotteeseen;

24)	’moduloivalla’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy automaattisesti säätämään lämpötehoaan kolmella tai useammalla tasolla suhteessa todelliseen huonelämpötilaan ja haluttuun huonelämpötilaan; ohjaus tapahtuu lämpöantureiden ja rajapinnan kautta, jota ei ole välttämättä integroitu tuotteeseen;

25)

’valmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa tuote on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa ainoastaan seuraavat toiminnot, jotka voivat olla kestoltaan määräämättömiä: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin ja/tai tieto- tai tilanäyttö;

26)	’muulla fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta fossiilista polttoainetta kuin antrasiittia ja laihaa hiiltä, kivihiilikoksia, puolikoksia, bitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, turvetta tai fossiilisten polttoaineiden seosta briketteinä;

27)	’muulla puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta puumaista biomassaa kuin halkoja, joiden kosteuspitoisuus on 25 prosenttia tai vähemmän, briketöityä polttoainetta, jonka kosteuspitoisuus on alle 14 prosenttia, tai puristettua puuta, jonka kosteuspitoisuus on alle 12 prosenttia;

28)	’mallitunnisteella’ tarkoitetaan yleensä aakkosnumeerista tunnusta, joka erottaa tietyn kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmitinmallin muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai valmistajan nimi;

29)	’kosteuspitoisuudella’ tarkoitetaan polttoaineen sisältämän veden massaa suhteessa kiinteää polttoainetta käyttävässä paikallisessa tilalämmittimessä käytetyn polttoaineen kokonaismassaan.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

LIITE II

Ekosuunnitteluvaatimukset

1. Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityiset ekosuunnitteluvaatimukset

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien on täytettävä 1 päivästä tammikuuta 2022 seuraavat vaatimukset:

i)	edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 30 prosenttia;

ii)	muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 65 prosenttia;

iii)	pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 79 prosenttia;

iv)	liesien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 65 prosenttia.

2. Päästöjä koskevat erityiset ekosuunnitteluvaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2022 kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiukkaspäästöt eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiukkaspäästöt saavat olla enintään 50 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 1 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna tai 6 g/kg (kuiva-ainetta) liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 2 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna;

ii)

muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien hiukkaspäästöt saavat olla enintään 40 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 1 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna tai 5 g/kg (kuiva-ainetta) liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 2 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna taikka 2,4 g/kg (kuiva-ainetta) biomassalla tai 5,0 g/kg (kuiva-ainetta) kiinteällä fossiilisella polttoaineella liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 3 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna;

iii)

pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiukkaspäästöt saavat olla enintään 20 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 1 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna tai 2,5 g/kg (kuiva-ainetta) liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 2 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna tai 1,2 g/kg (kuiva-ainetta) liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 3 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna.

Tammikuun 1 päivästä 2022 kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien orgaanisesti sitoutuneen hiilen (OGC) päästöt eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt saavat olla enintään 120 mgC/m3 13 prosentin happipitoisuudella;

ii)	pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt saavat olla enintään 60 mgC/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Tammikuun 1 päivästä 2022 kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiilimonoksidipäästöt eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

i)	edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiilimonoksidipäästöt saavat olla enintään 2 000 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella;

ii)	muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien hiilimonoksidipäästöt saavat olla enintään 1 500 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella;

iii)	pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiilimonoksidipäästöt saavat olla enintään 300 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Tammikuun 1 päivästä 2022 kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien typen oksidien päästöt eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

biomassaa käyttävien edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien typen oksidien päästöt saavat olla enintään 200 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella typpidioksidina ilmaistuna;

ii)

kiinteää fossiilista polttoainetta käyttävien edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien typen oksidien päästöt saavat olla enintään 300 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella typpidioksidina ilmaistuna.

3. Tuotetietovaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2022 kiinteää polttoainetta käyttävistä paikallisista tilalämmittimistä on annettava seuraavat tuotetiedot:

asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla on oltava seuraavat tiedot:

1)	taulukkoon 1 sisältyvät tekniset tiedot siten, että siinä esitetyt tekniset parametrit on mitattu ja laskettu liitteen III mukaisesti ja tiedoista käyvät ilmi taulukossa esitetyt merkitykselliset lukuarvot;

2)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa;

3)	purkamista, kierrätystä ja/tai käytön jälkeistä käsittelyä koskevat tiedot.

ii)

tämän asetuksen 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavassa teknisessä dokumentaatiossa on oltava seuraavat tiedot:

1)	edellä a alakohdassa määritellyt tiedot;

2)	tarvittaessa luettelo vastaavista malleista;

kun ensisijainen polttoaine tai mikä tahansa muu sopiva polttoaine on muuta puumaista biomassaa, ei-puumaista biomassaa, muuta fossiilista polttoainetta tai muuta taulukossa 1 tarkoitettua biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seosta, polttoaineen kuvaus, joka riittää sen yksiselitteiseen tunnistamiseen, ja polttoainetta koskeva tekninen standardi tai eritelmä, mukaan lukien mitattu kosteuspitoisuus ja mitattu tuhkapitoisuus, ja muun fossiilisen polttoaineen osalta myös polttoaineen mitattu haihtuvien aineiden osuus.

Tammikuun 1 päivästä 2022 kiinteää polttoainetta käyttävistä paikallisista tilalämmittimistä on annettava seuraavat tuotetiedot:

ainoastaan hormittomista kiinteää polttoainetta käyttävistä paikallisista tilalämmittimistä ja savupiippuun avoimista kiinteää polttoainetta käyttävistä paikallisista tilalämmittimistä: loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja tuotepakkauksessa on oltava seuraava virke siten, että se on helposti nähtävissä ja luettavissa, ja kielellä, jota sen jäsenvaltion loppukäyttäjät, jossa tuotetta markkinoidaan, voivat helposti ymmärtää: ”Tämä tuote ei sovellu ensisijaiseksi lämmittimeksi.”;

1)	loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa virkkeen on oltava oppaan kansilehdellä;

2)	valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla virkkeen on oltava näkyvillä tuotteen muiden ominaispiirteiden kanssa;

3)	tuotepakkauksessa virke on sijoitettava pakkauksessa näkyvään paikkaan, kun pakkaus on loppukäyttäjän nähtävillä ennen tuotteen ostoa.

Taulukko 1

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tietovaatimukset

Mallitunniste(et):

Epäsuora lämmitystoiminto: [kyllä/ei]

Suora lämpöteho: … (kW)

Epäsuora lämpöteho: … (kW)

Polttoaine

Ensisijainen polttoaine (vain yksi):

Muut sopivat polttoaineet:

ηs [%]:

Tilalämmityksen päästöt nimellislämpöteholla (1)

Tilalämmityksen päästöt vähimmäislämpöteholla (1) (2)

OGC

NOx

OGC

NOx

mg/Nm3 (13 % O2)

Halot, kosteuspitoisuus ≤ 25 %

[kyllä/ei]

Puristettu puu, kosteuspitoisuus < 12 %

[kyllä/ei]

Muu puumainen biomassa

[kyllä/ei]

Ei-puumainen biomassa

[kyllä/ei]

Antrasiitti ja laiha hiili

[kyllä/ei]

Kivihiilikoksi

[kyllä/ei]

Puolikoksi

[kyllä/ei]

Bituminen kivihiili

[kyllä/ei]

Ruskohiilibriketit

[kyllä/ei]

Turvebriketit

[kyllä/ei]

Fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä

[kyllä/ei]

Muu fossiilinen polttoaine

[kyllä/ei]

Biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä

[kyllä/ei]

Muu biomassan ja kiinteiden polttoaineiden seos

[kyllä/ei]

Ominaispiirteet ainoastaan ensisijaista polttoainetta käytettäessä

Kohta

Symboli

Arvo

Yksikkö

Kohta

Symboli

Arvo

Yksikkö

Lämpöteho

Hyötysuhde (alemman lämpöarvon perusteella)

Nimellislämpöteho

Pnom

Hyötysuhde nimellislämpöteholla

ηth,nom

x,x

Vähimmäislämpöteho (ohjeellinen)

Pmin

[x,x/ei sovelleta]

Hyötysuhde vähimmäislämpöteholla (ohjeellinen)

ηth,min

[x,x/ei sovelleta]

Lisäsähkönkulutus

Lämmityksen/huonelämpötilan säädön tyyppi

(valitaan yksi)

Nimellislämpöteholla

elmax

x,xxx

yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä

[kyllä/ei]

Vähimmäislämpöteholla

elmin

x,xxx

kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä

[kyllä/ei]

Valmiustilassa

elSB

x,xxx

mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä

[kyllä/ei]

Jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve

sähköisellä huonelämpötilan säädöllä

[kyllä/ei]

Sytytysliekin tehontarve (tarvittaessa)

Ppilot

[x,xxx/ei sovelleta]

sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella

[kyllä/ei]

sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella

[kyllä/ei]

Muut säätömahdollisuudet (voidaan valita useita)

huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa

[kyllä/ei]

huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa

[kyllä/ei]

etäohjausmahdollisuuden kanssa

[kyllä/ei]

Yhteystiedot

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite:

(1) PM = hiukkaset, OGC = orgaanisesti sitoutunut hiili, CO = hiilimonoksidi, NOx = typen oksidit

(2) Vaaditaan ainoastaan, jos sovelletaan korjauskerrointa F(2) tai F(3).

LIITE III

Mittaukset ja laskelmat

1. Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2–5 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

2. Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset

a)	Kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet on testattava ensisijaisella polttoaineella ja kaikilla liitteessä II olevassa taulukossa 1 mainituilla muilla sopivilla polttoaineilla.

b)	Nimellislämpötehon ja tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ilmoitetut arvot pyöristetään yhteen desimaaliin.

c)	Päästöjen ilmoitetut arvot pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

3. Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat yleiset vaatimukset

a)	Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus (ηS ) lasketaan tilalämmityksen kausittaisena energiatehokkuutena aktiivitilassa (ηS,on ) korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmityksen säätö, lisäsähkönkulutus ja jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutus.

b)	Sähkönkulutus kerrotaan muuntokertoimella (CC) 2,5.

4. Päästöjä koskevat yleiset vaatimukset

Kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä mittauksissa otetaan huomioon hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt, jotka on kaikki mitattu samalla kertaa yhdessä tilalämmityksen energiatehokkuuden kanssa, lukuun ottamatta hiukkaspäästöjä, jos käytetään 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 2 tai 3 alakohdassa tarkoitettua menetelmää.

Hiukkaspäästöjen mittauksessa sallitaan kolme menetelmää, joilla kullakin on omat vaatimuksensa, mutta vain yhtä menetelmää tarvitsee käyttää:

1)	Hiukkaspäästöjen mittaus ottamalla näytteitä kuivan savukaasun osanäytteestä kuumennetun suodattimen yläpuolella. Hiukkaspäästöt mitataan laitteen palamistuotteista, kun laite tuottaa nimellistehonsa, ja tarvittaessa osakuormalla;

2)	Hiukkaspäästöjen mittaus ottamalla näytteitä laimennetun savukaasun osanäytteestä koko palamisjakson aikana luonnollisella vedolla käyttäen täysvirtalaimennustunnelia ja suodatinta huonelämpötilassa;

3)	Hiukkaspäästöjen mittaus ottamalla näytteitä laimennetun savukaasun osanäytteestä 30 minuutin jakson aikana kiinteällä 12 Pa:n hormivedolla käyttäen täysvirtalaimennustunnelia ja suodatinta huonelämpötilassa tai sähköstaattista suodatinta.

ii)

Orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt mitataan laitteen palamistuotteista. Mittauksen on oltava ekstraktiivinen ja jatkuvatoiminen ja sen on perustuttava liekki-ionisaattoridetektorin käyttöön. Saatu tulos ilmaistaan milligrammoina hiiltä. Orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt mitataan laitteen palamistuotteista, kun laite tuottaa nimellistehonsa, ja tarvittaessa osakuormalla.

iii)	Hiilimonoksidipäästöt mitataan laitteen palamistuotteista. Mittauksen on oltava ekstraktiivinen ja jatkuvatoiminen ja sen on perustuttava infrapunadetektorin käyttöön. Hiilimonoksidipäästöt mitataan laitteen palamistuotteista, kun laite tuottaa nimellistehonsa, ja tarvittaessa osakuormalla.

iv)

Typen oksidien päästöt mitataan laitteen palamistuotteista. Mittauksen on oltava ekstraktiivinen ja jatkuvatoiminen ja sen on perustuttava kemiluminesenssianalysaattorin käyttöön. Typen oksidien päästöt mitataan typpimonoksidin ja typpidioksidin summana ja ilmastaan typpidioksidina. Typen oksidien päästöt mitataan laitteen palamistuotteista, kun laite tuottaa nimellistehonsa, ja tarvittaessa osakuormalla.

b)	Nimellislämpötehon, tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja päästöjen ilmoitetut arvot pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

5. Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityisvaatimukset

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus määritellään seuraavasti:

ηS = ηS,on – 10% + F(2) + F(3) – F(4) – F(5)

Jossa:

—	ηS,on on 5 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa prosentteina;

—	F(2) on korjauskerroin, joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, kun arvot ovat toisensa pois sulkevia tai niitä ei voida laskea yhteen, prosentteina ilmaistuna;

—	F(3) on korjauskerroin, joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, kun arvot voidaan laskea yhteen, prosentteina ilmaistuna;

—	F(4) on korjauskerroin, joka vastaa lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna;

—	F(5) on korjauskerroin, joka vastaa jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna.

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa lasketaan seuraavasti:

ηS,on = ηth,nom

Jossa:

—	ηth,nom on hyötysuhde nimellislämpöteholla alemman lämpöarvon perusteella.

Korjauskerroin F(2), joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, kun arvot ovat toisensa pois sulkevia tai niitä ei voida laskea yhteen, lasketaan seuraavasti:

Kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin F(2) on jokin taulukossa 2 annetuista arvoista riippuen siitä, mitä säätötapaa sovelletaan. Ainoastaan yksi arvo voidaan valita.

Taulukko 2

Korjauskerroin F(2)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (vain yksi vaihtoehto voidaan valita):	F(2)
yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä	0,0 %
kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä	1,0 %
mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä	2,0 %
sähköisellä huonelämpötilan säädöllä	4,0 %
sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella	6,0 %
sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella	7,0 %

F(2) on nolla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, jotka eivät täytä liitteessä II olevassa 2 kohdassa asetettuja päästöjä koskevia vaatimuksia, kun lämpötilan säätö on säädetty vähimmäislämpöteholle. Lämpöteho saa tällä asetuksella olla enintään 50 prosenttia nimellislämpötehosta.

Korjauskerroin F(3), joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, kun arvot voidaan laskea yhteen, lasketaan seuraavasti:

Kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin F(3) on taulukossa 3 annettujen arvojen summa riippuen siitä, mitä säätötapaa sovelletaan.

Taulukko 3

Korjauskerroin F(3)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (voidaan valita useampi vaihtoehto):	F(3)
huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa	1,0 %
huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa	1,0 %
etäohjausmahdollisuuden kanssa	1,0 %

F(3) on nolla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, jotka eivät täytä liitteessä II olevassa 2 kohdassa asetettuja päästöjä koskevia vaatimuksia, kun lämpötilan säätö on säädetty vähimmäislämpöteholle. Lämpöteho saa tällä asetuksella olla enintään 50 prosenttia nimellislämpötehosta.

Lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin F(4) lasketaan seuraavasti:

Tällä korjauskertoimella otetaan huomioon lisäsähkönkulutus päälle kytkettynä -tilassa ja valmiustilassa.

Jossa:

—	elmax on virrankulutus nimellislämpöteholla kilowatteina;

—	elmin on virrankulutus vähimmäislämpöteholla kilowatteina. Jos tuotteella ei ole vähimmäislämpötehoa, käytetään nimellislämpötehon virrankulutuksen arvoa;

—	elsb on tuotteen virrankulutus valmiustilassa kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

Jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutukseen liittyvä korjauskerroin F(5) lasketaan seuraavasti:

Korjauskertoimella otetaan huomioon jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve.

Jossa:

—	Ppilot on sytytysliekin energiankulutus kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

LIITE IV

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Toteuttaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä II säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä:

1.	Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden. Laite on testattava yhdellä tai useammalla polttoaineella, joka on ominaisuuksiltaan samanlainen kuin polttoaine(et), jo(i)ta valmistaja on käyttänyt tehdessään liitteen III mukaiset mittaukset.

Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos:

a)	ilmoitetut arvot täyttävät liitteessä II asetetut vaatimukset;

b)	tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs on enintään 5 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

päästöt täyttävät seuraavat vaatimukset:

hiukkaspäästöt ovat enintään 20 mg/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella edestä avoimilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä ja liesillä sekä enintään 10 mg/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, kun päästöt mitataan liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 1 alakohdassa kuvatulla menetelmällä, tai enintään 1 g/kg ilmoitettua arvoa suuremmat, kun päästöt mitataan liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 2 alakohdassa kuvatulla menetelmällä, tai enintään 0,8 g/kg ilmoitettua arvoa suuremmat, kun päästöt mitataan liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 3 alakohdassa kuvatulla menetelmällä;

orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt ovat enintään 25 mgC/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella edestä avoimilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä ja liesillä sekä enintään 15 mgC/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä;

hiilimonoksidin päästöt ovat enintään 275 mg/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella edestä avoimilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä ja liesillä sekä enintään 60 mg/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä;

4)	typen oksidien päästöt ovat enintään 30 mg/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella typpidioksidina ilmaistuna.

Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaavista malleista ole tämän asetuksen mukainen. Jos mitään 2 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Valitut kolme ylimääräistä laitetta voivat vaihtoehtoisesti olla yhtä tai useampaa vastaavaa mallia, jotka on luetteloitu vastaavina tuotteina tavarantoimittajan teknisessä dokumentaatiossa.

Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos:

a)	kolmen ylimääräisen laitteen ilmoitetut arvot täyttävät liitteessä II asetetut vaatimukset;

b)	kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs on enintään 5 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona lasketut päästöt täyttävät seuraavat vaatimukset:

4)	typen oksidien päästöt ovat enintään 30 mg/m3 ilmoitettua arvoa suuremmat 13 prosentin happipitoisuudella typpidioksidina ilmaistuna.

Jos 4 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaavista malleista ole tämän asetuksen mukainen.

Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava testitulokset ja muut asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä III vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset viitearvot

Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöjen kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti. Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana yhdenkään kiinteää polttoainetta käyttävän paikallisen tilalämmittimen ei todettu täyttävän kaikkia 1–5 kohdassa yksilöityjä arvoja. Useat kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet täyttivät yhden tai useamman seuraavista arvoista:

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityiset viitearvot

a)	edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 47 prosenttia;

b)	muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 86 prosenttia;

c)	pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 94 prosenttia;

d)	kiinteää polttoainetta käyttävien liesien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 75 prosenttia.

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiukkaspäästöjä koskevat erityiset viitearvot

edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien hiukkaspäästöjen viitearvo: 20 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 1 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna;

pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiukkaspäästöjen viitearvo: 10 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella liitteessä III olevan 4 kohdan a alakohdan i alakohdan 1 alakohdassa kuvatulla menetelmällä mitattuna.

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjä koskevat erityiset viitearvot

edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjen viitearvo: 30 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella;

b)	pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöjen viitearvo: 10 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiilimonoksidipäästöjä koskevat erityiset viitearvot

edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien hiilimonoksidipäästöjen viitearvo: 500 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella;

b)	muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävien edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien hiilimonoksidipäästöjen viitearvo: 250 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien typen oksidien päästöjä koskevat erityiset viitearvot

a)	edestä avointen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien, edestä suljettujen kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ja liesien typen oksidien päästöjen viitearvo: 50 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Edellä 1–5 kohdassa yksilöidyt viitearvot eivät välttämättä tarkoita, että ne voitaisiin kaikki saavuttaa samassa kiinteää polttoainetta käyttävässä paikallisessa tilalämmittimessä.

Esimerkki arvojen hyvästä yhdistelmästä muuta kiinteää polttoainetta kuin pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä on olemassa oleva malli, jonka tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus on 83 prosenttia, hiukkaspäästöt ovat 33 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella, orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt ovat 69 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella, hiilimonoksidipäästöt ovat 1 125 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella ja typen oksidien päästöt ovat 115 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Esimerkki arvojen hyvästä yhdistelmästä pelletteinä olevaa puristettua puuta käyttävillä edestä suljetuilla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä on olemassa oleva malli, jonka tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus on 91 %, hiukkaspäästöt ovat 22 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella, orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt ovat 6 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella, hiilimonoksidipäästöt ovat 312 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella ja typen oksidien päästöt ovat 121 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

Esimerkki arvojen hyvästä yhdistelmästä liesillä on olemassa oleva malli, jonka tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus on 78 prosenttia, hiukkaspäästöt ovat 38 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella, orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt ovat 66 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella, hiilimonoksidipäästöt ovat 1 375 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella ja typen oksidien päästöt ovat 71 mg/m3 13 prosentin happipitoisuudella.

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/20

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/1186,

annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä paikallisten tilalämmittimien energiamerkinnän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2010/30/EU mukaan komission on annettava delegoituja säädöksiä sellaisten energiaan liittyvien tuotteiden merkinnöistä, joihin liittyy merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia ja joiden suoritustasoissa on huomattavia eroja, vaikka niissä on samankaltaiset toiminnot.

(2)	Toiminnoiltaan samankaltaisten paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuudessa on suuria eroja, ja niiden käyttämä energia muodostaa merkittävän osan unionin kokonaisenergiankysynnästä. Niiden energiankulutusta voidaan vähentää merkittävästi.

(3)	Ei-puumaista biomassaa käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä on teknisiä erityispiirteitä, ja ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(4)	Olisi annettava yhdenmukaistetut säännökset merkinnöistä ja yhdenmukaisista tuotetiedoista, jotta valmistajia voitaisiin kannustaa parantamaan paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuutta ja loppukäyttäjiä ostamaan energiatehokkaita tuotteita sekä edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

(5)	Koska paikallisten tilalämmittimien tyypillinen käyttötapa ja siten myös energiankulutus poikkeaa muista säännellyistä tilalämmitystuotteista, tässä asetuksessa olisi otettava käyttöön merkintäasteikko, joka on erilainen kuin muiden tilalämmitystuotteiden asteikko.

(6)	Koska paikalliset infrapuna- ja putkilämmittimet ovat tuotteita, joita ostavat suoraan ammattikäyttäjät eivätkä loppukuluttajat, tässä asetuksessa ei aseteta niitä koskevia energiamerkintävaatimuksia.

(7)

Komission asetuksessa (EU) 2015/1188 (2) vahvistetut sähkökäyttöisiin paikallisiin tilalämmittimiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset määrittävät kyseisten tuotteiden suurimman teknisesti saavutettavissa olevan parannuspotentiaalin. Tämän seurauksena näitä tuotteita ei voida enää eriyttää toisistaan. Sähkökäyttöisiä paikallisia tilalämmittimiä ei voida suoraan korvata polttoaineita käyttävillä tehokkaammilla paikallisilla tilalämmittimillä, ja tästä syystä merkillä ei saavutettaisi sen tavoitetta, joka on antaa kuluttajille tietoa erilaisten tuotteiden suhteellisesta energiatehokkuudesta.

(8)

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen lämmitystuotteissa on sopusoinnussa uusiutuvan energian edistämistä koskevan tavoitteen kanssa. Siksi on asianmukaista, että tässä asetuksessa omaksutaan erityinen lähestymistapa biomassaa käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin ottamalla käyttöön ”biomassamerkintäkerroin”, joka asetetaan sellaiselle tasolle, että luokan A++ voivat saavuttaa ainoastaan pellettejä käyttävät paikalliset tilalämmittimet.

(9)

Merkissä annettavat tiedot olisi hankittava luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittaus- ja laskentamenetelmillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät, mukaan luettuina yhdenmukaistetut standardit, jotka eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ovat hyväksyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (3) säädettyjen menettelyjen mukaisesti ekosuunnitteluvaatimusten vahvistamista varten, jos tällaisia standardeja on saatavilla.

(10)	Tässä asetuksessa olisi määriteltävä paikallisten tilalämmittimien tuotemerkinnöille yhdenmukainen ulkoasu ja sisältö.

(11)	Lisäksi tässä asetuksessa olisi määriteltävä paikallisten tilalämmittimien tuoteselostetta ja teknistä dokumentaatiota koskevat vaatimukset.

(12)	Tässä asetuksessa olisi edelleen määriteltävä vaatimukset tiedoista, jotka on annettava paikallisten tilalämmittimien kaiken tyyppisessä etämyynnissä, mainonnassa ja teknisessä myynninedistämisaineistossa.

(13)	Tämän asetuksen säännöksiä olisi tekniikan kehittyessä tarkasteltava uudelleen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella vahvistetaan energiamerkintää ja täydentävien tuotetietojen antamista koskevat vaatimukset nimellislämpöteholtaan enintään 50 kilowatin paikallisille tilalämmittimille.

Asetusta ei sovelleta:

a)	sähkökäyttöisiin paikallisiin tilalämmittimiin;

b)	paikallisiin tilalämmittimiin, joissa lämmön tuottamiseen käytetään sähkökompressori- tai polttoainekäyttöistä höyryn puristuskiertoa tai sorptiokiertoa;

c)	kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu ainoastaan ei-puumaisen biomassan polttoon;

d)	paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu muuhun tarkoitukseen kuin sisätilojen lämmitykseen ihmisten tietyn lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi lämmön konvektion tai lämpösäteilyn avulla;

e)	paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu ainoastaan ulkokäyttöön;

f)	paikallisiin tilalämmittimiin, joiden suora lämpöteho on alle 6 prosenttia yhdistetystä suorasta ja epäsuorasta lämpötehosta nimellislämpöteholla;

g)	kiinteää polttoainetta käyttäviin paikallisiin tilalämmittimiin, joita ei ole koottu tehtaalla tai joita yksi valmistaja ei toimita valmiina komponentteina tai osina, jotka kootaan paikan päällä;

h)	paikallisiin infrapunatilalämmittimiin ja paikallisiin putkitilalämmittimiin;

i)	ilmalämmitystuotteisiin;

j)	kiukaisiin.

2 artikla

Määritelmät

Direktiivin 2010/30/EU 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan tilalämmityslaitetta, joka säteilee lämpöä suoralla lämmönsiirrolla tai suoralla lämmönsiirrolla yhdistettynä lämmönsiirrolla nesteeseen, ihmisen tietyn lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi suljetussa tilassa, jossa tuote sijaitsee, mahdollisesti yhdistettynä lämmön tuottoon muihin tiloihin, ja joka on varustettu yhdellä tai useammalla lämmönkehittimellä, joka muuttaa sähkön tai kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän polttoaineen suoraan lämmöksi Joule-ilmiötä käyttämällä tai polttoaineita polttamalla;

2.	’kiinteää polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan edestä avointa paikallista tilalämmitintä, edestä suljettua paikallista tilalämmitintä tai liettä, jossa käytetään kiinteää polttoainetta;

3.	’kaasumaista polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan edestä avointa paikallista tilalämmitintä tai edestä suljettua paikallista tilalämmitintä, jossa käytetään kaasumaista polttoainetta;

4.	’nestemäistä polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan edestä avointa paikallista tilalämmitintä tai edestä suljettua paikallista tilalämmitintä, jossa käytetään nestemäistä polttoainetta;

5.	’sähkökäyttöisellä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan paikallista tilalämmitintä, jossa käytetään Joule-ilmiötä lämmön tuottamiseen;

’edestä avoimella paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia, nestemäisiä tai kiinteitä polttoaineita käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa palavaa kerrosta ja polttokaasuja ei ole eristetty tilasta, johon tuote on asennettu, ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

’edestä suljetulla paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia, nestemäisiä tai kiinteitä polttoaineita käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa palava kerros ja polttokaasut voi olla eristetty tilasta, johon tuote on asennettu, ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

’liedellä’ tarkoitetaan kiinteitä polttoaineita käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa on yhdistetty yhteen kuoreen paikallisen tilalämmittimen toiminto ja ruuanvalmistukseen käytettävä keittotaso tai uuni tai molemmat ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

9.	’polttoainekäyttöisellä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan edestä avointa paikallista tilalämmitintä, edestä suljettua paikallista tilalämmitintä tai liettä;

10.

’paikallisella infrapunatilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on varustettu polttimella; se asennetaan päätä korkeammalle tasolle, suunnataan käyttökohteeseen siten, että polttimen luovuttama lämpö, joka on pääasiallisesti infrapunasäteilyä, lämmittää suoraan lämmitettäviä kohteita, ja se päästää palamistuotteet siihen tilaan, jossa se sijaitsee;

11.

’paikallisella putkitilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on varustettu polttimella; se asennetaan päätä korkeammalle tasolle lähelle lämmitettäviä kohteita, se lämmittää tilaa pääasiassa infrapunasäteilyllä, jota säteilee putkesta tai putkista, joita niiden läpi kulkevat palamistuotteet lämmittävät, ja sen palamistuotteet poistetaan savuhormin kautta;

12.	’hormittomalla lämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista, nestemäistä tai kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä (muuta kuin paikallista infrapunatilalämmitintä), joka päästää palamistuotteet tilaan, jossa tuote sijaitsee;

13.

’savupiippuun avoimella lämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista, nestemäistä tai kiinteää polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi savupiipun alle tai tulisijaan siten, ettei tuotetta ole liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon, ja jossa palamistuotteet voivat liikkua esteettä palavasta kerroksesta savupiippuun tai hormiin;

14.

15.	’kiukaalla’ tarkoitetaan paikallista tilalämmitintä, joka on asennettu kiinteästi kuivaan tai kosteaan saunaan tai vastaavaan ympäristöön tai jonka on ilmoitettu olevan tarkoitettu käytettäväksi tällaisissa tiloissa;

16.	’kiinteällä polttoaineella’ tarkoitetaan polttoainetta, joka on kiinteää tavanomaisessa sisälämpötilassa, mukaan lukien kiinteä biomassa ja kiinteät fossiiliset polttoaineet;

17.

18.	’puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan puista ja pensaista peräisin olevaa biomassaa, mukaan lukien halot, puuhake, puristettu puu pelletteinä, puristettu puu briketteinä ja sahanpuru;

19.	’ei-puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta biomassaa kuin puumaista biomassaa, mukaan lukien muun muassa oljet, norsunheinät, ruo'ot, hedelmäytimet, jyvät, oliivin kivet, oliivikakut ja pähkinänkuoret;

20.	’ensisijaisella polttoaineella’ tarkoitetaan yhtä polttoainetta, jota paikallisessa tilalämmittimessä on ensisijaisesti käytettävä tavarantoimittajan ohjeiden mukaisesti;

21.

22.

’muulla sopivalla polttoaineella’ tarkoitetaan muuta polttoainetta kuin ensisijaista polttoainetta, jota paikallisessa tilalämmittimessä voidaan käyttää tavarantoimittajan ohjeiden mukaisesti; tähän sisältyvät kaikki polttoaineet, jotka on mainittu asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, valmistajan ja tavarantoimittajan vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla, teknisessä myynninedistämismateriaalissa ja mainoksissa;

23.	’suoralla lämpöteholla’ tarkoitetaan lämpötehoa, jonka tuote tuottaa säteilemällä ja konvektoimalla lämpöä ympäröivään ilmaan, pois lukien tuotteen lämmönsiirtonesteeseen tuottama lämpöteho, ilmaistuna kilowatteina;

24.	’epäsuoralla lämpöteholla’ tarkoitetaan lämpötehoa, jonka tuote tuottaa lämmönsiirtonesteeseen samassa lämmöntuotantoprosessissa, joka tuottaa tuotteen suoran lämpötehon, ilmaistuna kilowatteina;

25.	’epäsuoralla lämmitystoiminnolla’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy siirtämään osan kokonaislämpötehosta lämmönsiirtonesteeseen käytettäväksi tilalämmitykseen tai lämpimän käyttöveden tuottamiseen;

26.

’nimellislämpöteholla’ (Pnom ) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen lämpötehoa, johon sisältyy sekä suora lämpöteho että epäsuora lämpöteho (tapauksen mukaan), kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan suurin lämpöteho, jota voidaan pitää yllä pitkän aikaa, tavarantoimittajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

27.

’vähimmäislämpöteholla’ (Pmin ) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen lämpötehoa, johon sisältyy sekä suora lämpöteho että epäsuora lämpöteho (tapauksen mukaan), kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan pienin lämpöteho, tavarantoimittajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

28.	’ulkokäyttöön tarkoitetulla’ tarkoitetaan sitä, että tuotetta voidaan käyttää turvallisesti suljettujen tilojen ulkopuolella, mukaan lukien mahdollinen käyttö ulko-olosuhteissa;

29.	’vastaavalla mallilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua mallia, jolla on samat liitteessä V olevassa taulukossa 2 tai 3 esitetyt tekniset parametrit kuin toisella saman tavarantoimittajan markkinoille saattamalla mallilla.

Liitteiden II–IX soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Tavarantoimittajien velvollisuudet ja aikataulu

1. Tammikuun 1 päivästä 2018 tavarantoimittajien, jotka saattavat markkinoille tai ottavat käyttöön paikallisia tilalämmittimiä, jotka eivät ole kiinteää polttoainetta käyttäviä hormittomia lämmittimiä tai kiinteää polttoainetta käyttäviä savupiippuun avoimia lämmittimiä, on varmistettava, että

a)	tällaisen paikallisen tilalämmittimen mukana toimitetaan ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1 kohdan mukainen painettu merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat;

b)	tällaisesta paikallisen tilalämmittimen mallista asetetaan jälleenmyyjien saataville ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1 kohdan mukainen sähköinen merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat;

c)	tällaisen paikallisen tilalämmittimen mukana toimitetaan liitteen IV mukainen tuoteseloste;

d)	tällaisesta paikallisen tilalämmittimen mallista asetetaan jälleenmyyjien saataville liitteen IV mukainen sähköinen tuoteseloste;

e)	jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle toimitetaan pyynnöstä liitteessä V määritelty tekninen dokumentaatio;

f)	tällaista tiettyä paikallista tilalämmitinmallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

g)	tällaista tiettyä paikallista tilalämmitinmallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

2. Tammikuun 1 päivästä 2022 tavarantoimittajien, jotka saattavat markkinoille tai ottavat käyttöön kiinteää polttoainetta käyttäviä hormittomia lämmittimiä tai kiinteää polttoainetta käyttäviä savupiippuun avoimia lämmittimiä, on varmistettava, että

a)	tällaisen paikallisen tilalämmittimen mukana toimitetaan ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1 kohdan mukainen painettu merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat;

b)	tällaisesta paikallisen tilalämmittimen mallista asetetaan jälleenmyyjien saataville ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1 kohdan mukainen sähköinen merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat;

c)	tällaisen paikallisen tilalämmittimen mukana toimitetaan liitteen IV mukainen tuoteseloste;

d)	tällaisesta paikallisen tilalämmittimen mallista asetetaan jälleenmyyjien saataville liitteen IV mukainen sähköinen tuoteseloste;

e)	jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle toimitetaan pyynnöstä liitteessä V määritelty tekninen dokumentaatio;

f)	tällaista tiettyä paikallista tilalämmitinmallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

g)	tällaista tiettyä paikallista tilalämmitinmallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

4 artikla

Jälleenmyyjien velvollisuudet

Paikallisten tilalämmittimien jälleenmyyjien on varmistettava, että

a)	jokaisessa myyntipisteessä olevassa paikallisessa tilalämmittimessä on laitteen etuosan ulkopinnalla selvästi näkyvillä merkki, jonka tavarantoimittaja on toimittanut 3 artiklan mukaisesti;

ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksukauppaan tarjottuja paikallisia tilalämmittimiä, joiden osalta loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta, markkinoitaessa annetaan tiedot, jotka tavarantoimittaja on toimittanut liitteen VI mukaisesti, paitsi kun tarjous tehdään internetin välityksellä, jolloin sovelletaan liitteessä VII olevia säännöksiä;

c)	tiettyä paikallista tilalämmitinmallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

d)	tiettyä paikallista tilalämmitinmallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

5 artikla

Mittaus- ja laskentamenetelmät

Tämän asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti annettavat tiedot on hankittava luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittaus- ja laskentamenetelmillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät liitteessä VIII esitetyllä tavalla.

6 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä IX määriteltyä menettelyä arvioidessaan paikallisten tilalämmittimien ilmoitetun energiatehokkuusluokan paikkansapitävyyttä.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen tekniikan kehityksen perusteella viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024. Uudelleenarvioinnissa on erityisesti arvioitava, voidaanko tämän asetuksen soveltamista koskevia poikkeuksia vähentää.

8 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018 paikallisiin tilalämmittimiin, jotka eivät ole kiinteää polttoainetta käyttäviä hormittomia lämmittimiä tai kiinteää polttoainetta käyttäviä savupiippuun avoimia lämmittimiä. Tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan f ja g alakohtaa ja 4 artiklan b, c ja d alakohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä huhtikuuta 2018.

3. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022 kiinteää polttoainetta käyttäviin hormittomiin lämmittimiin ja kiinteää polttoainetta käyttäviin savupiippuun avoimiin lämmittimiin. Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan f ja g alakohtaa ja 4 artiklan b, c ja d alakohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä huhtikuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) 2015/1188, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (ks. tämän virallisen lehden s. 76).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

LIITE I

Liitteissä II–IX sovellettavat määritelmät

Liitteissä II–IX sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.	’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa energiatehokkuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) tarkoitettua EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5;

2.	’alemmalla lämpöarvolla’ (NCV) tarkoitetaan kosteuspitoisuudeltaan sopivan polttoaineen yksikkömäärän vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet eivät ole jäähtyneet alkulämpötilaan;

3.	’hyötysuhteella joko nimellislämpöteholla tai vähimmäislämpöteholla’ (ηth,nom tai ηth,min) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen hyötylämpötehon ja alempana lämpöarvona ilmaistun kokonaisottoenergian suhdetta prosentteina ilmaistuna;

’sähkötehotarpeella nimellislämpöteholla’ (elmax) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen virrankulutusta kun se tuottaa nimellislämpötehon. Virrankulutusta määritettäessä ei oteta huomioon kiertovesipumpun virrankulutusta, jos tuotteessa on epäsuora lämmitystoiminto ja kiertovesipumppu on integroitu tuotteeseen. Virrankulutus ilmoitetaan kilowatteina;

’sähkötehotarpeella vähimmäislämpöteholla’ (elmin) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen virrankulutusta kun se tuottaa vähimmäislämpötehon. Virrankulutusta määritettäessä ei oteta huomioon kiertovesipumpun virrankulutusta, jos tuotteessa on epäsuora lämmitystoiminto ja kiertovesipumppu on integroitu tuotteeseen. Virrankulutus ilmoitetaan kilowatteina;

6.	’sähkötehotarpeella valmiustilassa’ (elsb) tarkoitetaan tuotteen virrankulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna;

’jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarpeella’ (Ppilot) tarkoitetaan tuotteen kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän polttoaineen kulutusta, joka aiheutuu liekistä, joka toimii sytytyslähteenä voimakkaammalle palamisprosessille, jota tarvitaan nimellislämpötehon tai osakuorman lämpötehon saavuttamiseksi, kun liekki palaa yli viisi minuuttia ennen pääpolttimen käynnistymistä; tehontarve ilmoitetaan kilowatteina;

8.	’yksiportaisella lämmityksellä ilman huonelämpötilan säätöä’ tarkoitetaan sitä, että tuote ei pysty säätämään lämpötehoaan automaattisesti eikä käytössä ole huonelämpötilan kompensointia lämpötehon säätämiseksi automaattisesti;

10.	’mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu ei-sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon;

11.	’sähköisellä huonelämpötilan säädöllä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon;

12.

13.

14.	’huonelämpötilan säädöllä läsnäolotunnistimen kanssa’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, joka alentaa automaattisesti huonelämpötilan asetusarvoa, kun huoneessa ei havaita henkilöitä;

15.

16.	’etäohjausmahdollisuudella’ tarkoitetaan toimintoa, joka mahdollistaa sen rakennuksen ulkopuolelta, johon tuote on asennettu, tapahtuvan vuorovaikutuksen tuotteen ohjauslaitteen kanssa;

17.

18.	’mallitunnisteella’ tarkoitetaan yleensä aakkosnumeerista tunnusta, joka erottaa tietyn paikallisen tilalämmitinmallin muista malleista, joilla on sama tavaramerkki, tavarantoimittajan nimi tai jälleenmyyjän nimi;

19.	’muulla fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta fossiilista polttoainetta kuin antrasiittia ja laihaa hiiltä, kivihiilikoksia, puolikoksia, bitumista kivihiiltä, ruskohiiltä, turvetta tai fossiilisten polttoaineiden seosta briketteinä;

20.	’muulla puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta puumaista biomassaa kuin halkoja, joiden kosteuspitoisuus on enintään 25 prosenttia, briketöityä polttoainetta, jonka kosteuspitoisuus on alle 14 prosenttia, tai puristettua puuta, jonka kosteuspitoisuus on alle 12 prosenttia;

21.	’kosteuspitoisuudella’ tarkoitetaan polttoaineen sisältämän veden massaa suhteessa paikallisessa tilalämmittimessä käytetyn polttoaineen kokonaismassaan.

LIITE II

Energiatehokkuusluokat

Paikallisen tilalämmittimen energiatehokkuusluokka määräytyy sen energiatehokkuusindeksin perusteella taulukossa 1 esitetyllä tavalla.

Taulukko 1

Paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuusluokat

Energiatehokkuusluokka	Energiatehokkuusindeksi (EEI)
A++	EEI ≥ 130
A+	107 ≤ EEI < 130
A	88 ≤ EEI < 107
B	82 ≤ EEI < 88
C	77 ≤ EEI < 82
D	72 ≤ EEI < 77
E	62 ≤ EEI < 72
F	42 ≤ EEI < 62
G	EEI < 42

Paikallisen tilalämmittimen energiatehokkuusindeksi lasketaan liitteen VIII mukaisesti.

LIITE III

Merkki

Paikalliset tilalämmittimet

Merkissä on oltava seuraavat tiedot:

I.	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

II.	tavarantoimittajan mallitunniste;

III.	liitteessä II olevan 1 kohdan mukaisesti määritetty energiatehokkuusluokka; paikallisen tilalämmittimen energiatehokkuusluokan sisältävän nuolen kärki on sijoitettava samalle korkeudelle kuin kyseisen energiatehokkuusluokan nuolen kärki;

IV.	suoran lämpötehon merkki;

V.	suora lämpöteho kilowatteina pyöristettynä yhteen desimaaliin;

VI.	paikallisilla tilalämmittimillä, jotka siirtävät lämpöä nesteeseen, epäsuoran lämpötehon merkki;

VII.	paikallisilla tilalämmittimillä, jotka siirtävät lämpöä nesteeseen, epäsuora lämpöteho kilowatteina pyöristettynä yhteen desimaaliin.

b)	Paikallisten tilalämmittimien merkin rakenteen on oltava tämän liitteen 2 kohdan mukainen.

Paikallisten tilalämmittimien merkin rakenteen on oltava seuraava:

Selite:

a)	Merkin on oltava vähintään 105 mm leveä ja 200 mm korkea. Jos merkki painetaan suuremmassa koossa, sen on kuitenkin noudatettava edellä esitettyjä mittasuhteita.

b)	Taustan on oltava valkoinen.

c)	Käytettävät värit ovat CMYK – syaani, magenta, keltainen ja musta – seuraavan esimerkin mukaisesti: 00-70-X-00: 0 % syaania, 70 % magentaa, 100 % keltaista, 0 % mustaa.

Merkin on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset (numerot viittaavat edellä olevaan kuvaan):

EU-merkin reunaviiva: 4 pt, väri: syaani 100 %, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

EU-tunnus: Värit: X-80-00-00 ja 00-00-X-00.

”Energia”-tunnus: Väri: X-00-00-00. Mallin mukainen kuvamerkki: EU-tunnus + ”energia”-tunnus: leveys: 86 mm, korkeus: 17 mm.

Tunnusten alapuolinen rajaviiva: 1 pt, väri: syaani 100 %, pituus: 86 mm.

Energiatehokkuusluokkien asteikko

—

Nuoli: korkeus: 6 mm, nuolten väli: 1,3 mm, värit:

—	Korkein luokka: X-00-X-00,

—	Toinen luokka: 70-00-X-00,

—	Kolmas luokka: 30-00-X-00,

—	Neljäs luokka: 00-00-X-00,

—	Viides luokka: 00-30-X-00,

—	Kuudes luokka: 00-70-X-00,

—	Seitsemäs luokka: 00-X-X-00,

—	Kahdeksas luokka: 00-X-X-00,

—	Viimeinen luokka: 00-X-X-00.

—	Teksti: Calibri bold 14 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

Energiatehokkuusluokka:

—	Nuoli: leveys: 22 mm, korkeus: 12 mm, 100 % mustaa,

—	Teksti: Calibri bold 24 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

Suora lämmitystoiminto:

—	Mallin mukainen kuvamerkki,

—	Reunus: 2 pt, väri: syaani 100 %, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Tarvittaessa epäsuora lämmitystoiminto:

—	Mallin mukainen kuvamerkki,

—	Reunus: 2 pt, väri: syaani 100 %, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Suora nimellislämpöteho:

—	Reunus: 2 pt, väri: syaani 100 %, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm,

—	Arvo ”XY,Z”: Calibri bold 34 pt, 100 % mustaa,

—	Teksti ”kW”: Calibri regular 18 pt, 100 % mustaa.

Tarvittaessa epäsuora nimellislämpöteho:

—	Reunus: 2 pt, väri: syaani 100 %, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm,

—	Arvo ”XY,Z”: Calibri bold 34 pt, 100 % mustaa,

—	Teksti ”kW”: Calibri regular 18 pt, 100 % mustaa.

Energia:

—	Teksti: Calibri regular 8 pt, 100 % mustaa.

Merkin käyttöönottovuosi ja asetuksen numero:

—	Teksti: Calibri bold 10 pt.

Tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki.

Tavarantoimittajan mallitunniste:

—	Tavarantoimittajan nimen tai tavaramerkin ja mallitunnisteen on mahduttava tilaan, jonka koko on 86 × 12 mm.

LIITE IV

Tuoteseloste

Paikallisen tilalämmittimen tuoteselosteen tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä, ja ne on sisällytettävä tuote-esitteeseen tai muihin tuotteen mukana toimitettaviin asiakirjoihin:

a)	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

b)	tavarantoimittajan mallitunniste;

c)	liitteessä II olevan 1 kohdan mukaisesti määritetty mallin energiatehokkuusluokka;

d)	suora lämpöteho kilowatteina pyöristettynä yhteen desimaaliin;

e)	epäsuora lämpöteho kilowatteina pyöristettynä yhteen desimaaliin;

f)	energiatehokkuusindeksi pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ja laskettuna liitteen VIII mukaisesti;

g)	hyötysuhde nimellislämpöteholla ja tarvittaessa vähimmäislämpöteholla pyöristettynä yhteen desimaaliin ja laskettuna liitteen VIII mukaisesti;

h)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon paikallista tilalämmitintä koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa.

Yksi tuoteseloste voi kattaa useita saman tavarantoimittajan toimittamia paikallisia tilalämmitinmalleja.

Tuoteselosteen tiedot voidaan antaa myös esittämällä jäljennös merkistä joko värillisenä tai mustavalkoisena. Tässä tapauksessa on annettava myös ne 1 kohdassa luetellut tiedot, jotka eivät käy ilmi merkistä.

LIITE V

Tekninen dokumentaatio

Paikallisten tilalämmittimien osalta tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetun teknisen dokumentaation on katettava seuraavat seikat:

a)	tavarantoimittajan nimi ja osoite;

b)	mallitunniste;

c)	tarvittaessa viittaukset sovellettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin;

kun ensisijainen polttoaine on muuta puumaista biomassaa, ei-puumaista biomassaa, muuta fossiilista polttoainetta tai muuta taulukossa 2 tarkoitettua biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seosta, polttoaineen kuvaus, joka riittää sen yksiselitteiseen tunnistamiseen, ja polttoainetta koskeva tekninen standardi tai eritelmä, mukaan lukien mitattu kosteuspitoisuus ja mitattu tuhkapitoisuus, ja muun fossiilisen polttoaineen osalta myös polttoaineen mitattu haihtuvien aineiden osuus;

e)	tarvittaessa muut käytetyt tekniset standardit ja eritelmät;

f)	sen henkilön tunnistetiedot ja allekirjoitus, jonka allekirjoitus sitoo tavarantoimittajaa;

g)	taulukkoon 2 (kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet) ja taulukkoon 3 (kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet) sisältyvät tiedot, jotka on mitattu ja laskettu liitteen VIII mukaisesti;

h)	tavarantoimittajien tekemien tai niiden puolesta tehtyjen testien testiselosteet, mukaan lukien testit tehneen elimen nimi ja osoite;

i)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon paikallista tilalämmitintä koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa;

j)	tarvittaessa luettelo vastaavista malleista.

Nämä tiedot voidaan yhdistää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/125/EY (1) pohjautuvien toimenpiteiden mukaisesti annettuun tekniseen dokumentaatioon.

Taulukko 2

Kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tekniset parametrit

Mallitunniste(et):
Epäsuora lämmitystoiminto: [kyllä/ei]
Suora lämpöteho: … (kW)
Epäsuora lämpöteho: … (kW)
Polttoaine				Ensisijainen polttoaine (vain yksi):		Muut sopivat polttoaineet:
Halot, kosteuspitoisuus ≤ 25 %				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Puristettu puu, kosteuspitoisuus < 12 %				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Muu puumainen biomassa				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Ei-puumainen biomassa				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Antrasiitti ja laiha hiili				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Kivihiilikoksi				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Puolikoksi				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Bituminen kivihiili				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Ruskohiilibriketit				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Turvebriketit				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Muu fossiilinen polttoaine				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Muu biomassan ja kiinteiden polttoaineiden seos				[kyllä/ei]		[kyllä/ei]
Ominaispiirteet ensisijaista polttoainetta käytettäessä
Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs [%]:
Energiatehokkuusindeksi (EEI):
Kohta	Symboli	Arvo	Yksikkö		Kohta		Symboli	Arvo	Yksikkö
Lämpöteho					Hyötysuhde (alemman lämpöarvon perusteella)
Nimellislämpöteho	Pnom	x,x	kW		Hyötysuhde nimellislämpöteholla		ηth,nom	x,x	%
Vähimmäislämpöteho (ohjeellinen)	Pmin	[x,x/ei sovelleta]	kW		Hyötysuhde vähimmäislämpöteholla (ohjeellinen)		ηth,min	[x,x/ei sovelleta]	%

Lisäsähkönkulutus					Lämmityksen/huonelämpötilan säädön tyyppi (valitaan yksi)
Nimellislämpöteholla	elmax	x,xxx	kW		yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä			[kyllä/ei]
Vähimmäislämpöteholla	elmin	x,xxx	kW		kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä			[kyllä/ei]
Valmiustilassa	elSB	x,xxx	kW		mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä			[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä			[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella			[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella			[kyllä/ei]
					Muut säätömahdollisuudet (voidaan valita useita)
					huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa			[kyllä/ei]
					huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa			[kyllä/ei]
					etäohjausmahdollisuuden kanssa			[kyllä/ei]
Jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve
Sytytysliekin tehontarve (tarvittaessa)	Ppilot	[x,xxx/ei sovelleta]	kW
Yhteystiedot	Tavarantoimittajan nimi ja osoite

Taulukko 3

Kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tekniset parametrit

Mallitunniste(et):
Epäsuora lämmitystoiminto: [kyllä/ei]
Suora lämpöteho: … (kW)
Epäsuora lämpöteho: … (kW)
Polttoaine
Valitaan polttoainetyyppi				[kaasumainen/nestemäinen]		[täsmennettävä]

Kohta	Symboli	Arvo	Yksikkö		Kohta		Symboli	Arvo	Yksikkö
Lämpöteho					Hyötysuhde (alempi lämpöarvo)
Nimellislämpöteho	Pnom	x,x	kW		Hyötysuhde nimellislämpöteholla		ηth,nom	x,x	%
Vähimmäislämpöteho (ohjeellinen)	Pmin	[x,x/ei sovelleta]	kW		Hyötysuhde vähimmäislämpöteholla (ohjeellinen)		ηth,min	[x,x/ei sovelleta]	%

Lisäsähkönkulutus					Lämmityksen/huonelämpötilan säädön tyyppi (valitaan yksi)
Nimellislämpöteholla	elmax	x,xxx	kW		yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä			[kyllä/ei]
Vähimmäislämpöteholla	elmin	x,xxx	kW		kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä			[kyllä/ei]
Valmiustilassa	elSB	x,xxx	kW		mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä			[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä			[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella			[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella			[kyllä/ei]
					Muut säätömahdollisuudet (voidaan valita useita)
					huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa			[kyllä/ei]
					huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa			[kyllä/ei]
Jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve					etäohjausmahdollisuuden kanssa			[kyllä/ei]
Sytytysliekin tehontarve (tarvittaessa)	Ppilot	[x,xxx/ei sovelleta]	kW
Yhteystiedot	Tavarantoimittajan nimi ja osoite

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

LIITE VI

Tiedot, jotka on annettava, kun loppukäyttäjien ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta (internetiä lukuun ottamatta)

Tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä:

a)	liitteessä II olevan 1 kohdan mukaisesti määritetty mallin energiatehokkuusluokka;

b)	suora lämpöteho kilowatteina pyöristettynä yhteen desimaaliin;

c)	epäsuora lämpöteho kilowatteina pyöristettynä yhteen desimaaliin.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen painatuksessa tai niitä esitettäessä käytettävien kirjakkeiden koon ja tyypin on oltava sellaisia, että tiedot ovat helposti luettavia.

LIITE VII

Internetissä tapahtuvan myynnin, vuokraamisen tai osamaksulla ostamisen yhteydessä annettavat tiedot

Tämän liitteen 2–5 kohdassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’näyttömekanismilla’ tarkoitetaan kaikenlaisia näyttöruutuja, mukaan lukien kosketusnäytöt ja internetsisällön esittämiseksi kuluttajille käytettävä visuaalinen teknologia;

b)	’kerrosteisella näyttötavalla’ tarkoitetaan visuaalista rajapintaa, jossa kuva- tai tietosarja saadaan näkyviin napsauttamalla hiiren painiketta, kohdistamalla hiiri asianomaisen kohdan päälle tai tekemällä kosketusnäytöllä kuva- tai tietosarjan päällä laajennusliike;

c)	’kosketusnäytöllä’ tarkoitetaan kosketukseen reagoivaa näyttöä, kuten taulutietokoneen, laattatietokoneen tai älypuhelimen näyttöä;

d)	’vaihtoehtoisella tekstillä’ tarkoitetaan grafiikalle vaihtoehtoista tekstiä, jota käytetään tietojen esittämiseen ei-graafisessa muodossa silloin, kun näyttölaite ei pysty toistamaan grafiikkaa, tai esteettömyyden apuna esim. syötteenä äänisynteesilaitteille.

Tavarantoimittajien 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti saataville asettaman asianmukaisen merkin on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen hinnan läheisyydessä. Koon on oltava sellainen, että merkki on selkeästi nähtävissä ja luettavissa ja oikeassa suhteessa liitteessä III olevassa 2 kohdassa eriteltyyn kokoon nähden. Merkki voidaan esittää kerrosteisella näyttötavalla, jolloin merkkiin johtavan kuvan on oltava tämän liitteen 3 kohdassa säädettyjen eritelmien mukainen. Jos käytetään kerrosteista näyttötapaa, merkin on tultava esiin, kun kuvaa napsautetaan ensimmäistä kertaa hiirellä, hiiri viedään kuvan päälle ensimmäistä kertaa tai kun kosketusnäytöllä tehdään kuvan päällä laajennusliike.

Kun kyseessä on kerrosteinen näyttötapa, merkkiin johtavan kuvan on

a)	oltava nuolen muotoinen ja vastattava väriltään merkissä mainittavan tuotteen energiatehokkuusluokkaa;

b)	esitettävä nuolessa tuotteen energiatehokkuusluokka valkoisella värillä samalla kirjasinkoolla kuin tuotteen hinta; ja

c)	oltava muodoltaan jompikumpi seuraavista:

Merkin tiedot on esitettävä kerrosteisessa näyttötavassa seuraavassa järjestyksessä:

a)	tämän liitteen 3 kohdassa tarkoitetun kuvan on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen hinnan läheisyydessä;

b)	kuvan on linkityttävä merkkiin;

c)	merkin on tultava näkyville, kun hiirtä napsautetaan kuvan päällä, hiiri viedään kuvan päälle tai kuvaa laajennetaan kosketusnäytöllä;

d)	merkin on tultava näkyville ponnahdusikkunana, uutena välilehtenä, uutena sivuna tai upotettuna näkymänä;

e)	merkkiä on voitava suurentaa kosketusnäytöllä koskettamalla tapahtuvaan suurentamiseen käytettävillä laitteen tavanomaisilla toiminnoilla;

f)	merkki poistuu näkyvistä suljettaessa se asianomaisesta kohdasta tai muulla vakiomuotoisella sulkemisjärjestelmällä;

g)	jos merkkiä ei pystytä näyttämään, grafiikan vaihtoehtona esitettävässä tekstissä on mainittava tuotteen energiatehokkuusluokka samalla kirjasinkoolla kuin hinta.

Tavarantoimittajien 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti saataville asettaman asianmukaisen tuoteselosteen on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen hinnan läheisyydessä. Tuoteselosteen on oltava kooltaan sellainen, että seloste on selkeästi nähtävissä ja luettavissa. Tuoteseloste voidaan esittää kerrosteisella näyttötavalla, jolloin tuoteselosteeseen johtavassa linkissä on mainittava selkeästi ja helposti luettavasti ”Tuoteseloste”. Jos käytetään kerrosteista näyttötapaa, tuoteselosteen on tultava esiin, kun linkkiä napsautetaan hiirellä ensimmäistä kertaa, hiiri viedään enimmäistä kertaa linkin päälle tai kosketusnäytöllä tehdään linkin päällä ensimmäistä kertaa laajennusliike.

LIITE VIII

Mittaukset ja laskelmat

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2–4 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset

a)	Paikalliset tilalämmittimet on testattava ensisijaisella polttoaineella energiatehokkuusindeksin ja suoran ja epäsuoran lämpötehon määrittämiseksi.

b)	Suoran ja epäsuoran lämpötehon ja energiatehokkuusindeksin ilmoitetut arvot pyöristetään yhteen desimaaliin.

Paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuusindeksiä ja kulutusta koskevat yleiset vaatimukset

a)	Hyötysuhteen arvot ηth,nom ja ηth,min ja suoran ja epäsuoran lämpötehon arvot Pnom ja Pmin on mitattava, tapauksen mukaan.

Energiatehokkuusindeksi (EEI) lasketaan tilalämmityksen kausittaisena energiatehokkuutena aktiivitilassa (ηS,on ) korjattuna biomassaa ensisijaisena polttoaineena käytävillä paikallisilla tilalämmittimillä kertoimella, jolla otetaan huomioon ensisijaisen polttoaineen uusiutuva luonne, sekä korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet, lisäsähkönkulutus ja jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutus. Energiatehokkuusindeksi (EEI) ilmaistaan sen prosenttimäärää vastaavana lukuna.

Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityisvaatimukset

Kaikkien paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuusindeksi (EEI) määritellään seuraavasti:

Jossa

—	ηS,on on 4 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa prosentteina;

—	BLF on biomassamerkintäkerroin, joka on 1,45 biomassaa käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä ja 1 fossiilista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä;

—	F(2) on korjauskerroin, joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin, kun arvot ovat toisensa pois sulkevia tai niitä ei voida laskea yhteen, prosentteina ilmaistuna;

—	F(3) on korjauskerroin, joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin, kun arvot voidaan laskea yhteen, prosentteina ilmaistuna;

—	F(4) on korjauskerroin, joka vastaa lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin prosentteina ilmaistuna;

—	F(5) on korjauskerroin, joka vastaa jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutuksen negatiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin prosentteina ilmaistuna.

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa lasketaan seuraavasti:

ηS,on= ηth,nom

Jossa

—	ηth,nom on hyötysuhde nimellislämpöteholla alemman lämpöarvon perusteella.

Korjauskerroin F(2), joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin, kun arvot ovat toisensa pois sulkevia tai niitä ei voida laskea yhteen, lasketaan seuraavasti:

Kaikilla paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin F(2) on jokin taulukossa 4 annetuista arvoista riippuen siitä, mitä säätötapaa sovelletaan. Ainoastaan yksi arvo voidaan valita.

Taulukko 4

Korjauskerroin F(2)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (vain yksi vaihtoehto voidaan valita):	F(2)
	Polttoainekäyttöiset paikalliset tilalämmittimet
yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä	0,0 %
kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä	1,0 %
mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä	2,0 %
sähköisellä huonelämpötilan säädöllä	4,0 %
sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella	6,0 %
sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella	7,0 %

Tammikuun 1 päivästä 2022 korjauskerroin F(2) on nolla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, joiden päästöt ylittävät komission asetuksen (EU) 2015/1185 (1) liitteessä II olevassa 2 kohdassa määritellyt päästöt lämpötilan säädön ollessa asetettuna vähimmäislämpöteholle. Lämpöteho saa tällä asetuksella olla enintään 50 prosenttia nimellislämpötehosta. Jos korjauskerroin F(2) ei ole nolla, tekniseen dokumentaatioon on 1 päivästä tammikuuta 2022 sisällyttävä asiaan kuuluvat tiedot päästöistä vähimmäislämpöteholla.

Korjauskerroin F(3), joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin, kun arvot voidaan laskea yhteen, lasketaan seuraavasti:

Kaikilla paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin F(3) on taulukossa 5 annettujen arvojen summa riippuen siitä, mitä säätötapaa sovelletaan.

Taulukko 5

Korjauskerroin F(3)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (voidaan valita useampi vaihtoehto):	F(3)
	Polttoainekäyttöiset paikalliset tilalämmittimet
huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa	1,0 %
huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa	1,0 %
etäohjausmahdollisuuden kanssa	1,0 %

Tammikuun 1 päivästä 2022 korjauskerroin F(3) on nolla kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä, joiden päästöt ylittävät asetuksen (EU) 2015/1185 liitteessä II olevassa 2 kohdassa määritellyt päästöt lämpötilan säädön ollessa asetettuna vähimmäislämpöteholle. Lämpöteho saa tällä asetuksella olla enintään 50 prosenttia nimellislämpötehosta. Jos korjauskerroin F(3) ei ole nolla, tekniseen dokumentaatioon on 1 päivästä tammikuuta 2022 sisällyttävä asiaan kuuluvat tiedot päästöistä vähimmäislämpöteholla.

Lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin F(4) lasketaan seuraavasti:

Tällä korjauskertoimella otetaan huomioon lisäsähkönkulutus päälle kytkettynä -tilassa ja valmiustilassa.

Kaikilla paikallisilla tilalämmittimillä lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Jossa

—	elmax on virrankulutus nimellislämpöteholla kilowatteina;

—	elmin on virrankulutus vähimmäislämpöteholla kilowatteina. Jos tuotteella ei ole vähimmäislämpötehoa, käytetään nimellislämpötehon virrankulutuksen arvoa;

—	elsb on tuotteen virrankulutus valmiustilassa kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

Jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutukseen liittyvä korjauskerroin F(5) lasketaan seuraavasti:

Korjauskertoimella otetaan huomioon jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve.

Kaikilla paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Jossa

—	Ppilot on sytytysliekin energiankulutus kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

(1) Komission asetus (EU) 2015/1185, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

LIITE IX

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa asetettujen vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava seuraavaa tarkastusmenettelyä:

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden. Laite on testattava polttoaineella, jonka ominaisuudet ovat samaa luokkaa kuin polttoaineella, jota valmistaja on käyttänyt tehdessään liitteen VIII mukaiset mittaukset.

Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a)	merkissä ja tuoteselosteessa olevat arvot ja luokat vastaavat teknisessä dokumentaatiossa ilmoitettuja arvoja; ja

b)	kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä energiatehokkuusindeksi (EEI) on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

c)	nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä EEI on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

d)	kaasumaista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä EEI on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi.

Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaavista malleista ole tämän asetuksen mukainen. Jos mitään 2 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Valitut kolme ylimääräistä laitetta voivat vaihtoehtoisesti olla yhtä tai useampaa vastaavaa mallia, jotka on luetteloitu vastaavina tuotteina tavarantoimittajan teknisessä dokumentaatiossa.

Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a)	kolmen ylimääräisen laitteen merkissä ja tuoteselosteessa olevat ilmoitetut arvot ja luokat vastaavat teknisessä dokumentaatiossa ilmoitettuja arvoja;

b)	kiinteää polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu EEI on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

c)	nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu EEI on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

d)	kaasumaista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu EEI on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi.

Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaavista malleista ole tämän asetuksen mukainen.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä VIII vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Tässä liitteessä määritellyt tarkastuksissa sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä tavarantoimittaja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettujen arvojen määrittämisessä. Merkissä tai tuoteselosteessa ilmoitetut arvot ja luokat eivät saa olla tavarantoimittajan kannalta suotuisampia kuin teknisessä dokumentaatiossa annetut arvot.

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/43

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/1187,

annettu 27 päivänä huhtikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kiinteän polttoaineen kattiloiden sekä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2010/30/EU mukaan komission on annettava delegoituja säädöksiä sellaisten energiaan liittyvien tuotteiden merkinnöistä, joihin liittyy merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia ja joiden suoritustasoissa on huomattavia eroja, vaikka niissä on samankaltaiset toiminnot.

(2)

Toiminnoiltaan samankaltaisten tilalämmittimien, myös kiinteän polttoaineen kattiloiden, energiatehokkuudessa on suuria eroja. Kiinteän polttoaineen kattiloiden sisätilojen lämmitykseen käyttämä energia muodostaa merkittävän osan unionin kokonaisenergiankysynnästä. Kiinteän polttoaineen kattiloiden energiankulutusta voidaan vähentää merkittävästi muun muassa yhdistämällä ne asianmukaisiin lämmönsäätölaitteisiin ja aurinkolämpölaitteisiin, ja siksi myös kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen olisi kuuluttava energiamerkintävaatimusten soveltamisalaan.

(3)

Kattiloilla, jotka tuottavat lämpöä ainoastaan lämmintä juoma- tai talousvettä varten, kattiloilla, joita käytetään kaasumaisten lämmönsiirtoaineiden lämmittämiseen, yhteistuotantokattiloilla, joiden sähköntuotantokapasiteetti on vähintään 50 kilowattia, ja ei-puumaista biomassaa käyttävillä kattiloilla on teknisiä erityispiirteitä ja ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(4)

Olisi annettava yhdenmukaistetut säännökset kiinteän polttoaineen kattiloiden energiatehokkuutta koskevista merkinnöistä ja yhdenmukaisista tuotetiedoista, jotta valmistajia voitaisiin kannustaa parantamaan kiinteän polttoaineen kattiloiden energiatehokkuutta ja loppukäyttäjiä ostamaan energiatehokkaita tuotteita sekä edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

(5)

Jotta kuluttajat saisivat vertailukelpoisia tietoja kiinteän polttoaineen kattiloista, käyttöön otettavan merkintäjärjestelmän olisi oltava yhdenmukainen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 (2) kanssa. Mainitussa asetuksessa sovelletun lähestymistavan soveltaminen uusiutuvaan energiaan ei edistäisi biomassakattiloiden energiatehokkuutta. Fossiilisiin polttoaineisiin sovelletun lähestymistavan soveltaminen biomassaan ei olisi johdonmukaista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY (3) asetetun uusiutuvan energian edistämistavoitteen kanssa. Siksi on asianmukaista, että tässä asetuksessa omaksutaan erityinen lähestymistapa biomassakattiloihin ottamalla käyttöön ”biomassamerkintäkerroin”, joka asetetaan sellaiselle tasolle, että kondensoivat biomassakattilat voivat saavuttaa luokan A++.

(6)

Merkissä annettavat tiedot olisi hankittava luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittaus- ja laskentamenetelmillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät, mukaan luettuina yhdenmukaistetut standardit, jotka eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ovat hyväksyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (4) säädettyjen menettelyjen mukaisesti ekosuunnitteluvaatimusten vahvistamista varten, jos tällaisia standardeja on saatavilla.

(7)	Tässä asetuksessa olisi määriteltävä kiinteän polttoaineen kattiloiden merkinnöille yhdenmukainen ulkoasu ja sisältö.

(8)	Lisäksi tässä asetuksessa olisi määriteltävä kiinteän polttoaineen kattiloiden tuoteselostetta ja teknistä dokumentaatiota koskevat vaatimukset.

(9)	Tässä asetuksessa olisi edelleen määriteltävä vaatimukset tiedoista, jotka on annettava kiinteän polttoaineen kattiloiden kaiken tyyppisessä etämyynnissä, mainonnassa ja teknisessä myynninedistämisaineistossa.

(10)

Kun merkit ja tuotetiedot perustuvat tavarantoimittajilta saatuihin tuoteselosteisiin, olisi varmistettava, että loppukäyttäjien on helppo saada tietoja kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen energiatehokkuudesta.

(11)	Tämän asetuksen säännöksiä olisi tekniikan kehittyessä tarkasteltava uudelleen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella vahvistetaan energiamerkintää ja täydentävien tuotetietojen antamista koskevat vaatimukset nimellislämpöteholtaan enintään 70 kilowatin kiinteän polttoaineen kattiloille ja nimellislämpöteholtaan enintään 70 kilowatin kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuville kokoonpanoille.

2. Tätä asetusta ei sovelleta

a)	kattiloihin, jotka tuottavat lämpöä ainoastaan lämmintä juoma- tai talousvettä varten,

b)	kattiloihin, joita käytetään kaasumaisten lämmönsiirtoaineiden kuten höyryn tai ilman lämmittämiseen ja jakeluun,

c)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloihin, joiden suurin sähköntuotantokapasiteetti on 50 kilowattia tai enemmän,

d)	ei-puumaista biomassaa käyttäviin kattiloihin.

2 artikla

Määritelmät

Direktiivin 2010/30/EU 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’kiinteän polttoaineen kattilalla’ tarkoitetaan laitetta, joka on varustettu yhdellä tai useammalla kiinteää polttoainetta käyttävällä lämmönkehittimellä ja joka tuottaa lämpöä vesikiertoiseen keskuslämmitysjärjestelmään halutun sisälämpötilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi yhdessä tai useammassa suljetussa tilassa siten, että kattilan lämpöhäviö ympäristöön on enintään 6 prosenttia nimellislämpötehosta;

’vesikiertoisella keskuslämmitysjärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, jossa käytetään vettä lämmönsiirtoaineena keskitetysti tuotetun lämmön jakelemiseksi lämpöä säteileviin laitteisiin rakennuksissa tai niiden osissa olevien suljettujen tilojen lämmitystä varten, mukaan luettuina aluelämmitys- tai kaukolämmitysverkot;

3)	’kiinteää polttoainetta käyttävällä lämmönkehittimellä’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan osaa, joka tuottaa lämpöä kiinteitä polttoaineita polttamalla;

4)	’nimellislämpöteholla’ (Pr ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan kilowatteina ilmaistua ilmoitettua lämpötehoa, kun se tuottaa lämpöä suljettujen tilojen lämmitykseen ensisijaisella polttoaineella;

5)	’kiinteällä polttoaineella’ tarkoitetaan polttoainetta, joka on kiinteää tavanomaisessa sisälämpötilassa, mukaan lukien kiinteä biomassa ja kiinteät fossiiliset polttoaineet;

7)	’puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan puista ja pensaista peräisin olevaa biomassaa, mukaan lukien halot, puuhake, puristettu puu pelletteinä, puristettu puu briketteinä ja sahanpuru;

8)	’ei-puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta biomassaa kuin puumaista biomassaa, mukaan lukien oljet, norsunheinät, ruo'ot, hedelmäytimet, jyvät, oliivin kivet, oliivikakut ja pähkinänkuoret;

9)	’fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta polttoainetta kuin biomassaa, mukaan lukien antrasiitti, ruskohiili, koksi ja bituminen kivihiili; tämän asetuksen soveltamiseksi sillä tarkoitetaan myös turvetta;

10)	’biomassakattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, jossa käytetään biomassaa ensisijaisena polttoaineena;

11)	’ei-puumaisen biomassan kattilalla’ tarkoitetaan biomassakattilaa, jossa käytetään ei-puumaista biomassaa ensisijaisena polttoaineena ja jonka osalta puumaista biomassaa, fossiilisia polttoaineita tai biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seosta ei ole lueteltu muina sopivina polttoaineina;

12)	’ensisijaisella polttoaineella’ tarkoitetaan yhtä kiinteää polttoainetta, jota kattilassa on ensisijaisesti käytettävä tavarantoimittajan ohjeiden mukaisesti;

13)

’muulla sopivalla polttoaineella’ tarkoitetaan muuta kiinteää polttoainetta kuin ensisijaista polttoainetta, jota kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan käyttää tavarantoimittajan ohjeiden mukaisesti; tähän sisältyvät kaikki polttoaineet, jotka on mainittu asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, tavarantoimittajan vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla, teknisessä myynninedistämismateriaalissa ja mainoksissa;

14)	’kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, joka pystyy tuottamaan samanaikaisesti lämpöä ja sähköä;

15)	’lisälämmittimellä’ tarkoitetaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 soveltamisalaan kuuluvaa toissijaista kattilaa tai lämpöpumppua tai toissijaista kiinteän polttoaineen kattilaa, joka tuottaa lisälämpöä, jos lämmöntarve ylittää ensisijaisen kiinteän polttoaineen kattilan nimellislämpötehon;

16)	’lämmönsäätölaitteella’ tarkoitetaan laitetta, joka toimii loppukäyttäjän käyttöliittymänä halutun huoneenlämpötilan arvojen ja ajoituksen suhteen ja viestittää asiaan liittyvät tiedot kiinteän polttoaineen kattilan rajapintaan kuten keskusyksikköön ja auttaa näin säätämään sisälämpötilaa;

17)	’aurinkolämpölaitteella’ tarkoitetaan pelkästään aurinkolämpöä käyttävää järjestelmää, aurinkokeräintä, aurinkokuumavesisäiliötä tai keräinpiirin pumppua, jotka on saatettu erikseen markkinoille;

18)

’pelkästään aurinkolämpöä käyttävällä järjestelmällä’ tarkoitetaan laitetta, joka on varustettu yhdellä tai useammalla aurinkokeräimellä ja aurinkokuumavesisäiliöllä ja mahdollisesti keräinpiirin pumpuilla sekä muilla osilla, jotka saatetaan markkinoille yhtenä yksikkönä, ja joka ei ole varustettu muulla lämmönkehittimellä kuin mahdollisesti yhdellä tai useammalla upotetulla lisälämmittimellä;

19)	’aurinkokeräimellä’ tarkoitetaan laitetta, joka on suunniteltu absorboimaan auringon kokonaissäteilyä ja siirtämään näin tuotettu lämpöenergia sen läpi virtaavaan nesteeseen;

20)	’aurinkokuumavesisäiliöllä’ tarkoitetaan kuumavesisäiliötä, joka varastoi yhden tai useamman aurinkokeräimen tuottamaa lämpöenergiaa;

21)	’kuumavesisäiliöllä’ tarkoitetaan astiaa, jota käytetään kuuman veden varastointiin veden tai sisätilojen lämmitystä varten, mukaan lukien mahdolliset lisäaineet, ja jota ei ole varustettu muulla lämmönkehittimellä kuin mahdollisesti yhdellä tai useammalla upotetulla lisälämmittimellä;

22)

’upotetulla lisälämmittimellä’ tarkoitetaan Joule-ilmiötä käyttävää sähkövastuslämmityselementtiä, joka on osa kuumavesisäiliötä ja tuottaa lämpöä ainoastaan jos ulkoisen lämmönlähteen toimitus katkeaa (myös huoltojaksojen aikana) tai vikaantuu, tai joka on osa aurinkokuumavesisäiliötä ja tuottaa lämpöä, kun aurinkolämpölähde ei riitä halutun viihtyvyystason saavuttamiseen;

23)

’kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvalla kokoonpanolla’ tarkoitetaan loppukäyttäjälle tarjottavaa kokoonpanoa, johon sisältyy kiinteän polttoaineen kattila yhdistettynä yhteen tai useampaan lisälämmittimeen, yhteen tai useampaan lämmönsäätölaitteeseen tai yhteen tai useampaan aurinkolämpölaitteeseen;

24)	’yhdistelmäkattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, joka on suunniteltu tuottamaan lämpöä myös lämpimän juoma- tai talousveden toimittamiseksi määrätyillä lämpötiloilla, määrillä ja virtaamilla määrättyinä aikaväleinä ja joka on liitetty ulkoiseen juoma- tai talousveden jakeluun.

Liitteiden II–X soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Tavarantoimittajien velvollisuudet ja aikataulu

1. Huhtikuun 1 päivästä 2017 tavarantoimittajien, jotka saattavat markkinoille kiinteän polttoaineen kattiloita tai ottavat niitä käyttöön, mukaan lukien kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuviin kokoonpanoihin sisältyvät laitteet, on varmistettava, että

kunkin kiinteän polttoaineen kattilan mukana toimitetaan ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1.1 kohdan mukainen painettu merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat, ja kunkin kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvissa kokoonpanoissa käytettäviksi tarkoitetun kiinteän polttoaineen kattilan mukana toimitetaan toinen merkki, joka on ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 2 kohdan mukainen;

b)	ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1.1 kohdan mukainen sähköinen merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat, asetetaan jälleenmyyjien saataville jokaisesta kiinteän polttoaineen kattilan mallista;

kunkin kiinteän polttoaineen kattilan mukana toimitetaan liitteessä IV olevan 1 kohdan mukainen tuoteseloste ja kunkin kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvissa kokoonpanoissa käytettäviksi tarkoitetun kiinteän polttoaineen kattilan mukana toimitetaan liitteessä IV olevan 2 kohdan mukainen toinen tuoteseloste;

d)	liitteessä IV olevan 1 kohdan mukainen sähköinen tuoteseloste asetetaan jälleenmyyjien saataville jokaisesta kiinteä polttoaineen kattilan mallista;

e)	liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritelty tekninen dokumentaatio asetetaan pyynnöstä jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission saataville;

f)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilan mallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

g)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilan mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

2. Syyskuun 26 päivästä 2019 tavarantoimittajien, jotka saattavat markkinoille kiinteän polttoaineen kattiloita tai ottavat niitä käyttöön, mukaan lukien kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuviin kokoonpanoihin sisältyvät laitteet, on varmistettava, että

a)	kunkin kiinteän polttoaineen kattilan mukana toimitetaan ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1.2 kohdan mukainen painettu merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat;

b)	ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 1.2 kohdan mukainen sähköinen merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat, asetetaan jälleenmyyjien saataville jokaisesta kiinteän polttoaineen kattilan mallista.

3. Huhtikuun 1 päivästä 2017 tavarantoimittajien, jotka saattavat markkinoille kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvia kokoonpanoja tai ottavat niitä käyttöön, on varmistettava, että

a)	kunkin kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mukana toimitetaan ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 2 kohdan mukainen painettu merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat;

ulkoasultaan ja sisällöltään liitteessä III olevan 2 kohdan mukainen sähköinen merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat, asetetaan jälleenmyyjien saataville jokaisesta kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallista;

c)	kunkin kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mukana toimitetaan liitteessä IV olevan 2 kohdan mukainen tuoteseloste;

d)	liitteessä IV olevan 2 kohdan mukainen sähköinen tuoteseloste asetetaan jälleenmyyjien saataville jokaisesta kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallista;

e)	liitteessä V olevassa 2 kohdassa määritelty tekninen dokumentaatio asetetaan pyynnöstä jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission saataville;

f)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

g)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

4 artikla

Jälleenmyyjien velvollisuudet

1. Kiinteän polttoaineen kattiloiden jälleenmyyjien on varmistettava, että

a)	jokaisessa myyntipisteessä olevassa kiinteän polttoaineen kattilassa on laitteen etuosan ulkopinnalla selvästi näkyvillä merkki, jonka tavarantoimittaja on toimittanut 3 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti;

ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksukauppaan tarjottuja kiinteän polttoaineen kattiloita, joiden osalta loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta, markkinoitaessa annetaan tiedot, jotka tavarantoimittaja on toimittanut liitteessä VI olevan 1 kohdan mukaisesti, paitsi kun tarjous tehdään internetin välityksellä, jolloin sovelletaan liitteessä VII olevia säännöksiä;

c)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilan mallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

d)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilan mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

2. Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen jälleenmyyjien on varmistettava, että

kaikissa tiettyä kokoonpanoa koskevissa tarjouksissa ilmoitetaan kyseisen kokoonpanon energiatehokkuusluokka siten, että kokoonpanon kanssa esitetään tavarantoimittajan 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti toimittama merkki ja tavarantoimittajan 3 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti toimittama tuoteseloste asianmukaisesti täytettynä kyseisen kokoonpanon ominaispiirteiden mukaisesti;

ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksukauppaan tarjottuja kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvia kokoonpanoja, joiden osalta loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän esiteltävää kokoonpanoa, markkinoitaessa annetaan liitteessä VI olevan 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot, paitsi kun tarjous tehdään internetin välityksellä, jolloin sovelletaan liitteessä VII olevia säännöksiä;

c)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallia koskevassa mainonnassa, jossa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka;

d)	tiettyä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan sen erityisiä teknisiä parametreja, mainitaan kyseisen mallin energiatehokkuusluokka.

5 artikla

Mittaus- ja laskentamenetelmät

6 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on noudatettava liitteessä X säädettyä menettelyä arvioidessaan, onko kiinteän polttoaineen kattiloiden ja kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiatehokkuusluokka tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen tekniikan kehityksen perusteella viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022. Uudelleentarkastelussa on erityisesti arvioitava, onko asianmukaista lisätä vedenlämmityksen energiatehokkuusluokka yhdistelmäkattiloiden merkkiin.

8 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2017. Sen 3 artiklan 1 kohdan f ja g alakohtaa, 3 artiklan 3 kohdan f ja g alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohtaa ja 4 artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 811/2013, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä tilalämmittimien, yhdistelmälämmittimien, tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen sekä yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta (EUVL L 239, 6.9.2013, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

LIITE I

Liitteissä II–X sovellettavat määritelmät

Liitteissä II–X sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’mallitunnisteella’ tarkoitetaan yleensä aakkosnumeerista tunnusta, joka erottaa tietyn kiinteän polttoaineen kattilan tai kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallin muista malleista, joilla on sama tavaramerkki, tavarantoimittajan nimi tai jälleenmyyjän nimi;

2)	’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan tuottaman määrätyn lämmityskauden lämmitystarpeen ja tämän tarpeen täyttämiseksi tarvittavan vuotuisen energiankulutuksen suhdetta prosentteina ilmaistuna;

3)	’sähköhyötysuhteella’ (ηel ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilan sähkötuotoksen ja kokonaisottoenergian suhdetta, kun kokonaisottoenergia ilmastaan ylempänä lämpöarvona tai loppuenergiana kerrottuna muuntokertoimella;

’ylemmällä lämpöarvolla’ (GCV) tarkoitetaan kosteuspitoisuudeltaan sopivan polttoaineen yksikkömäärän vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet ovat jäähtyneet alkulämpötilaan; siihen sisältyy polttoaineeseen sisältyneen vedyn palamisesta syntyneen vesihöyryn tiivistymislämpö;

5)	’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) tarkoitettua EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5;

6)	’lämmönsäätölaitteen tuoteselosteella’ tarkoitetaan tuoteselostetta, joka lämmönsäätölaitteista on esitettävä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti;

’kattilan tuoteselosteella’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattiloiden osalta tuoteselostetta, joka on esitettävä tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja muiden kuin kiinteän polttoaineen kattiloiden osalta tuoteselostetta, joka tällaisista kattiloista on esitettävä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

8)	’aurinkolämpölaitteen tuoteselosteella’ tarkoitetaan tuoteselostetta, joka aurinkolämpölaitteista on esitettävä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti;

9)	’lämpöpumpun tuoteselosteella’ tarkoitetaan tuoteselostetta, joka lämpöpumpuista on esitettävä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

10)	’kondenssikattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, jossa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja määrätyillä veden käyttölämpötiloilla palamistuotteiden sisältämä vesihöyry kondensoidaan osittain tämän vesihöyryn sisältämän latenttilämmön hyödyntämiseksi lämmityksessä;

11)

’muulla puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta puumaista biomassaa kuin halkoja, joiden kosteuspitoisuus on enintään 25 prosenttia, puuhaketta, jonka kosteuspitoisuus on vähintään 15 prosenttia, puristettua puuta pelletteinä tai briketteinä tai sahanpurua, jonka kosteuspitoisuus on enintään 50 prosenttia;

12)	’kosteuspitoisuudella’ tarkoitetaan polttoaineen sisältämän veden massaa suhteessa kiinteän polttoaineen kattilassa käytetyn polttoaineen kokonaismassaan;

13)	’muulla fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta fossiilista polttoainetta kuin bitumista kivihiiltä, ruskohiiltä (myös brikettejä), koksia, antrasiittia tai fossiilisten polttoaineiden seoksesta valmistettuja brikettejä;

14)	’sähkötehotarpeella suurimmalla lämpöteholla’ (elmax ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan virrankulutusta nimellislämpöteholla kilowatteina ilmaistuna, varalämmittimen ja kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen sähkönkulutus pois luettuna;

15)	’sähkötehotarpeella pienimmällä lämpöteholla’ (elmin ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan virrankulutusta sovellettavalla osakuormalla kilowatteina ilmaistuna, varalämmittimen ja kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen sähkönkulutus pois luettuna;

16)

’varalämmittimellä’ tarkoitetaan Joule-ilmiötä käyttävää sähkövastuslämmityselementtiä, joka tuottaa lämpöä ainoastaan kiinteän polttoaineen kattilan tai vesikiertoisen keskuslämmitysjärjestelmän jäätymisen estämiseksi tai jos ulkoisen lämmönlähteen toimitus katkeaa (myös huoltojaksojen aikana) tai vikaantuu;

17)	’sovellettavalla osakuormalla’ tarkoitetaan automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla toimintaa 30 prosentissa nimellislämpötehosta ja käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää 50 prosentin osateholla, toimintaa 50 prosentissa nimellislämpötehosta;

18)	’valmiustilan tehonkulutuksella’ (PSB ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan tehonkulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna, kiinteän sekundaarisen päästövähennys\|laitteen tehonkulutus pois luettuna;

19)

’valmiustilalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa kiinteän polttoaineen kattila on kytkettynä verkkovirtalähteeseen, on riippuvainen verkkovirtalähteen syöttämästä energiasta toimiakseen tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa määräämättömän ajan ainoastaan seuraavat toiminnot: uudelleenaktivointitoiminto tai uudelleenaktivointitoiminto ja pelkkä uudelleenaktivoitavuuden ilmaisin tai tieto- tai tilanäyttö;

20)

’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella aktiivitilassa’ (ηson ) tarkoitetaan

a)	automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla nimellislämpöteholla saavutettavan hyötysuhteen ja 30 prosentin osateholla saavutettavan hyötysuhteen painotettua keskiarvoa;

b)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, nimellislämpöteholla saavutettavan hyötysuhteen ja 50 prosentin osateholla saavutettavan hyötysuhteen painotettua keskiarvoa;

c)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, nimellislämpöteholla saavutettavaa hyötysuhdetta;

d)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla nimellislämpöteholla saavutettavaa hyötysuhdetta;

21)	’hyötysuhteella’ (η) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan hyötylämpötehon ja kokonaisottoenergian suhdetta, kun kokonaisottoenergia ilmastaan ylempänä lämpöarvona tai loppuenergiana kerrottuna muuntokertoimella;

22)	’hyötylämpöteholla’ (P) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan lämmönsiirtoaineeseen luovuttamaa lämpötehoa kilowatteina ilmaistuna;

23)	’fossiilisen polttoaineen kattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, jossa käytetään ensisijaisena polttoaineena fossiilista polttoainetta tai biomassan ja fossiilisen polttoaineen seosta;

24)

’kuiva-aineen ylemmällä lämpöarvolla’ (GCVmf ) tarkoitetaan ominaiskosteudesta kuivatun polttoaineen yksikkömäärään vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet ovat jäähtyneet alkulämpötilaan; siihen sisältyy polttoaineeseen sisältyneen vedyn palamisesta syntyneen vesihöyryn tiivistymislämpö;

25)	’vastaavalla mallilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua mallia, jolla on samat liitteessä V olevan 1 kohdan taulukossa 4 esitetyt tekniset parametrit kuin toisella saman tavarantoimittajan markkinoille saattamalla mallilla.

LIITE II

Energiatehokkuusluokat

Kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusluokka määräytyy sen energiatehokkuusindeksin perusteella taulukossa 1 esitetyllä tavalla.

Kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusindeksi lasketaan liitteen IX mukaisesti.

Taulukko 1

Kiinteän polttoaineen kattiloiden energiatehokkuusluokat

Energiatehokkuusluokka	Energiatehokkuusindeksi (EEI)
A+++	EEI ≥ 150
A++	125 ≤ EEI < 150
A+	98 ≤ EEI < 125
A	90 ≤ EEI < 98
B	82 ≤ EEI < 90
C	75 ≤ EEI < 82
D	36 ≤ EEI < 75
E	34 ≤ EEI < 36
F	30 ≤ EEI < 34
G	EEI < 30

LIITE III

Merkit

1. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILAT

1.1 Merkki 1

Merkissä on oltava seuraavat tiedot:

I	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

II	tavarantoimittajan mallitunniste;

III	tilalämmitystoiminto;

IV	liitteen II mukaisesti määritetty energiatehokkuusluokka; kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusluokan sisältävän nuolen kärki on sijoitettava samalle korkeudelle kuin kyseisen energiatehokkuusluokan nuolen kärki;

V	nimellislämpöteho kilowatteina pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

VI	yhdistelmäkattiloilla myös lisävedenlämmitystoiminto;

VII	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla myös lisäsähköntuotantotoiminto.

b)	Kiinteän polttoaineen kattiloiden merkin rakenteen on oltava tämän liitteen 3 kohdan mukainen. Poikkeuksellisesti, jos mallille on myönnetty EU:n ympäristömerkki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (1) mukaisesti, merkkiin voidaan lisätä jäljennös EU:n ympäristömerkistä.

1.2 Merkki 2

a)	Merkissä on oltava tämän liitteen 1.1 kohdan a alakohdassa luetellut tiedot.

b)	Kiinteän polttoaineen kattiloiden merkin rakenteen on oltava tämän liitteen 3 kohdan mukainen. Poikkeuksellisesti, jos mallille on myönnetty EU:n ympäristömerkki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaisesti, merkkiin voidaan lisätä jäljennös EU:n ympäristömerkistä.

2. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILASTA, LISÄLÄMMITTIMISTÄ, LÄMMÖNSÄÄTÖLAITTEISTA JA AURINKOLÄMPÖLAITTEISTA KOOSTUVAT KOKOONPANOT

Merkki kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuville kokoonpanoille energiatehokkuusluokissa A+++–G

Merkissä on oltava seuraavat tiedot:

I	jälleenmyyjän tai tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

II	jälleenmyyjän tai tavarantoimittajan mallitunniste(et);

III	tilalämmitystoiminto;

IV	liitteen II mukaisesti määritetty kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusluokka;

V	osoitus siitä, voidaanko kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvaan kokoonpanoon sisällyttää aurinkokeräin, kuumavesisäiliö, lämmönsäätölaite tai lisälämmitin;

liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti määritetty kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon energiatehokkuusluokka; kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon energiatehokkuusluokan sisältävän nuolen kärki on sijoitettava samalle korkeudelle kuin kyseisen energiatehokkuusluokan nuolen kärki.

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen merkin rakenteen on oltava tämän liitteen 4 kohdan mukainen. Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvissa kokoonpanoissa, jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkiin A+++–D, asteikon A+++–G viimeiset luokat E–G voidaan jättää pois.

3. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILOIDEN MERKIN RAKENTEEN ON OLTAVA SEURAAVA:

Selite:

a)	Merkin on oltava vähintään 105 mm leveä ja 200 mm korkea. Jos merkki painetaan suuremmassa koossa, sen on kuitenkin noudatettava edellä esitettyjä mittasuhteita.

b)	Taustan on oltava valkoinen.

c)	Käytettävät värit ovat CMYK – syaani, magenta, keltainen ja musta – seuraavan esimerkin mukaisesti: 00–70-X-00: 0 prosenttia syaania, 70 prosenttia magentaa, 100 prosenttia keltaista, 0 prosenttia mustaa.

Merkin on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset (numerot viittaavat edellä olevaan kuvaan):

EU-merkin reunaviiva: 4 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

EU-tunnus: Värit: X-80-00–00 ja 00–00-X-00.

’Energia’-tunnus: Väri: X-00-00–00. Mallin mukainen kuvamerkki: EU-tunnus + ”energia”-tunnus: leveys: 86 mm, korkeus: 17 mm.

Tunnusten alapuolinen rajaviiva: 1 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pituus: 86 mm.

Tilalämmitystoiminto:

—	Mallin mukainen kuvamerkki

Asteikot A++–G ja A+++–D:

—

Nuoli: korkeus: 5 mm, nuolten väli: 1,3 mm, värit:

—	Korkein luokka: X-00-X-00,

—	Toinen luokka: 70–00-X-00,

—	Kolmas luokka: 30–00-X-00,

—	Neljäs luokka: 00–00-X-00,

—	Viides luokka: 00–30-X-00,

—	Kuudes luokka: 00–70-X-00,

—	Seitsemäs luokka: 00-X-X-00,

—	Kahdeksas luokka: 00-X-X-00,

—	Viimeinen luokka: 00-X-X-00,

—	Teksti: Calibri bold 14 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville;

—

Nuoli: korkeus: 7 mm, nuolten väli: 1 mm, värit:

—	Korkein luokka: X-00-X-00,

—	Toinen luokka: 70–00-X-00,

—	Kolmas luokka: 30–00-X-00,

—	Neljäs luokka: 00–00-X-00,

—	Viides luokka: 00–30-X-00,

—	Kuudes luokka: 00–70-X-00,

—	Viimeinen luokka: 00-X-X-00,

—	Teksti: Calibri bold 16 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

Energiatehokkuusluokka:

—	Nuoli: leveys: 22 mm, korkeus: 12 mm, 100 prosenttia mustaa,

—	Teksti: Calibri bold 24 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

Nimellislämpöteho:

—	Reunus: 2 pt – väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm,

—	Arvo ”YZ”: Calibri bold 45 pt, 100 prosenttia mustaa;

—	Teksti ’kW’: Calibri bold 30 pt, 100 prosenttia mustaa;

Vedenlämmitystoiminto:

—	Mallin mukainen kuvamerkki,

—	Reunus: 2 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Sähköntuotantotoiminto:

—	Mallin mukainen kuvamerkki,

—	Reunus: 2 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Merkin käyttöönottovuosi ja asetuksen numero:

—	Teksti: Calibri bold 10 pt.

Tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki

Tavarantoimittajan mallitunniste:

Tavarantoimittajan nimen tai tavaramerkin ja mallitunnisteen on mahduttava tilaan, jonka koko on 86 × 12 mm.

4. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILASTA, LISÄLÄMMITTIMISTÄ, LÄMMÖNSÄÄTÖLAITTEISTA JA AURINKOLÄMPÖLAITTEISTA KOOSTUVIEN KOKOONPANOJEN MERKIN RAKENTEEN ON OLTAVA SEURAAVA:

Selite:

a)	Merkin on oltava vähintään 210 mm leveä ja 297 mm korkea. Jos merkki painetaan suuremmassa koossa, sen on kuitenkin noudatettava edellä esitettyjä mittasuhteita.

b)	Taustan on oltava valkoinen.

c)	Käytettävät värit ovat CMYK – syaani, magenta, keltainen ja musta – seuraavan esimerkin mukaisesti: 00–70-X-00: 0 prosenttia syaania, 70 prosenttia magentaa, 100 prosenttia keltaista, 0 prosenttia mustaa.

Merkin on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset (numerot viittaavat edellä olevaan kuvaan):

EU-merkin reunaviiva: 6 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

EU-tunnus: Värit: X-80-00–00 ja 00–00-X-00.

”Energia”-tunnus: Väri: X-00-00–00. Mallin mukainen kuvamerkki: EU-tunnus + ”energia”-tunnus: leveys: 191 mm, korkeus: 37 mm.

Tunnusten alapuolinen rajaviiva: 2 pt, väri: syaani 100prosenttia, pituus: 191 mm.

Tilalämmitystoiminto:

—	Mallin mukainen kuvamerkki

Kiinteän polttoaineen kattila:

—

Mallin mukainen kuvamerkki,

—	Kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusluokka:

—	Nuoli: leveys: 24 mm, korkeus: 14 mm, 100 prosenttia mustaa,

—	Teksti: Calibri bold 28 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

—	Reunus: 3 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Kokoonpano, johon sisältyy aurinkokeräimiä, kuumavesisäiliöitä, lämmönsäätölaitteita ja lisälämmittimiä:

—	Mallin mukaiset kuvamerkit,

—	”+”-merkki: Calibri bold 50 pt, syaani 100 prosenttia,

—	Ruudut: leveys: 12 mm, korkeus: 12 mm, reunus: 4 pt, syaani 100 prosenttia,

—	Reunus: 3 pt, väri: syaani 100 prosenttia, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Asteikko A+++–G ja reunus:

—

Nuoli: korkeus: 15 mm, nuolten väli: 3 mm, värit:

—	Korkein luokka: X-00-X-00,

—	Toinen luokka: 70–00-X-00,

—	Kolmas luokka: 30–00-X-00,

—	Neljäs luokka: 00–00-X-00,

—	Viides luokka: 00–30-X-00,

—	Kuudes luokka: 00–70-X-00,

—	Seitsemäs luokka: 00-X-X-00,

—	Tapauksen mukaan, viimeiset luokat: 00-X-X-00,

—	Teksti: Calibri bold 30 pt, suuraakkoset, valkoinen, ’+’-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

—	Reunus: 3 pt, väri: syaani 100 %, pyöristetyt kulmat: 3,5 mm.

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon energiatehokkuusluokka:

—	Nuoli: leveys: 33 mm, korkeus: 19 mm, 100 prosenttia mustaa,

—	Teksti: Calibri bold 40 pt, suuraakkoset, valkoinen, ”+”-merkit: yläindeksi, tasattu yhdelle riville.

Merkin käyttöönottovuosi ja asetuksen numero:

—	Teksti: Calibri bold 12 pt.

Jälleenmyyjän tai tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki

Jälleenmyyjän tai tavarantoimittajan mallitunniste:

Jälleenmyyjän tai tavarantoimittajan nimen tai tavaramerkin ja mallitunnisteen on mahduttava tilaan, jonka koko on 191 × 19 mm.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).

LIITE IV

Tuoteseloste

1. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILAT

1.1 Kiinteän polttoaineen kattilan tuoteselosteen tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä ja ne on sisällytettävä tuote-esitteeseen tai muihin tuotteen mukana toimitettaviin asiakirjoihin:

a)	tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

b)	tavarantoimittajan mallitunniste;

c)	liitteen II mukaisesti määritetty mallin energiatehokkuusluokka;

d)	nimellislämpöteho kilowatteina pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

e)	energiatehokkuusindeksi pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ja laskettuna liitteen IX mukaisesti;

f)	tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus prosentteina pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ja laskettuna liitteen VIII mukaisesti;

g)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon kiinteän polttoaineen kattilaa koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa;

h)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloista sähköhyötysuhde prosentteina pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

1.2 Yksi tuoteseloste voi kattaa useita saman tavarantoimittajan toimittamia kiinteän polttoaineen kattiloiden malleja.

1.3 Tuoteselosteen tiedot voidaan antaa myös esittämällä jäljennös merkistä joko värillisenä tai mustavalkoisena. Tässä tapauksessa on annettava myös ne 1.1 kohdassa luetellut tiedot, jotka eivät käy ilmi merkistä.

2. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILASTA, LISÄLÄMMITTIMISTÄ, LÄMMÖNSÄÄTÖLAITTEISTA JA AURINKOLÄMPÖLAITTEISTA KOOSTUVAT KOKOONPANOT

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen selosteen on sisällettävä kuvassa 1 tai kuvassa 2 esitetyt tiedot, tapauksen mukaan, tarjotun kokoonpanon energiatehokkuusindeksin arvioimiseksi, mukaan lukien seuraavat tiedot:

a) I: ensisijaisen kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusindeksin arvo;

b) II: tämän liitteen taulukoissa 2 ja 3, tapauksen mukaan, annettu kokoonpanoon sisältyvän ensisijaisen kiinteän polttoaineen kattilan ja lisälämmittimen lämpötehon painotuskerroin;

c) III: seuraavan matemaattisen ilmaisun arvo: 294/(11 · Pr), jossa Pr viittaa ensisijaiseen kiinteän polttoaineen kattilaan;

d) IV: seuraavan matemaattisen ilmaisun arvo: 115/(11 · Pr), jossa Pr viittaa ensisijaiseen kiinteän polttoaineen kattilaan.

Taulukko 2

Tämän liitteen kuvassa 1 käytettävä ensisijaisen kiinteän polttoaineen kattilan ja lisälämmittimen painotuskerroin (1)

Psup/(Pr + Psup) (2)	II, kokoonpano ilman kuumavesisäiliötä	II, kokoonpano kuumavesisäiliön kanssa
0	0	0
0,1	0,30	0,37
0,2	0,55	0,70
0,3	0,75	0,85
0,4	0,85	0,94
0,5	0,95	0,98
0,6	0,98	1,00
≥ 0,7	1,00	1,00

Taulukko 3

Tämän liitteen kuvassa 2 käytettävä ensisijaisen kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilan ja lisälämmittimen painotuskerroin (1)

Pr/(Pr + Psup) (3)	II, kokoonpano ilman kuumavesisäiliötä	II, kokoonpano kuumavesisäiliön kanssa
0	1,00	1,00
0,1	0,70	0,63
0,2	0,45	0,30
0,3	0,25	0,15
0,4	0,15	0,06
0,5	0,05	0,02
0,6	0,02	0
≥ 0,7	0	0

Kuva 1

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon tuoteselosteessa ensisijaisen kiinteän polttoaineen kattilan osalta annettavat tiedot, joista käy ilmi tarjotun kokoonpanon energiatehokkuusindeksi

Kuva 2

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon tuoteselosteessa ensisijaisen kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilan osalta annettavat tiedot, joista käy ilmi tarjotun kokoonpanon energiatehokkuusindeksi

(1) Väliarvot lasketaan käyttäen lineaarista interpolointia kahden peräkkäisen arvon välillä.

(2) Pr viittaa ensisijaiseen kiinteän polttoaineen kattilaan.

(3) Pr viittaa ensisijaiseen kiinteän polttoaineen kattilaan.

LIITE V

Tekninen dokumentaatio

1. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILAT

Kiinteän polttoaineen kattiloiden osalta tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun teknisen dokumentaation on katettava seuraavat seikat:

a)	tavarantoimittajan nimi ja osoite;

b)	mallitunniste;

c)	tarvittaessa viittaukset sovellettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin;

kun ensisijainen polttoaine on muuta puumaista biomassaa, ei-puumaista biomassaa, muuta fossiilista polttoainetta tai muuta taulukossa 4 tarkoitettua biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seosta, polttoaineen kuvaus, joka riittää sen yksiselitteiseen tunnistamiseen, ja polttoainetta koskeva tekninen standardi tai eritelmä, mukaan lukien mitattu kosteuspitoisuus ja mitattu tuhkapitoisuus, ja muun fossiilisen polttoaineen osalta myös polttoaineen mitattu haihtuvien aineiden osuus;

e)	tarvittaessa muut sovelletut tekniset standardit ja eritelmät;

f)	sen henkilön nimi ja allekirjoitus, jonka allekirjoitus sitoo tavarantoimittajaa;

g)	taulukkoon 4 sisältyvät tiedot, kun siinä esitetyt tekniset parametrit on mitattu ja laskettu liitteiden VIII ja IX mukaisesti;

h)	tavarantoimittajien tekemien tai niiden puolesta tehtyjen testien testiselosteet, mukaan lukien testin tehneen elimen nimi ja osoite;

i)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon kiinteän polttoaineen kattilaa koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa;

j)	tarvittaessa luettelo vastaavista malleista.

Nämä tiedot voidaan yhdistää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/125/EY (1) pohjautuvien toimenpiteiden mukaisesti annettuun tekniseen dokumentaatioon.

Taulukko 4

Kiinteän polttoaineen kattiloiden ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloiden tekniset parametrit

Mallitunniste
Syöttötapa: [Käsisyöttöinen: kattilan kanssa olisi käytettävä kuumavesisäiliötä, jonka tilavuus on vähintään x (2) litraa/Automaattisyöttöinen: kattilan kanssa suositellaan käytettävän kuumavesisäiliötä, jonka tilavuus on vähintään x (3) litraa]
Kondenssikattila: [kyllä/ei]
Kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattila: [kyllä/ei]				Yhdistelmäkattila: [kyllä/ei]
Polttoaine				Ensisijainen polttoaine (vain yksi):			Muut sopivat polttoaineet:
Halot, kosteuspitoisuus ≤ 25 %				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Puuhake, kosteuspitoisuus 15–35 %				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Puuhake, kosteuspitoisuus > 35 %				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Puristettu puu pelletteinä tai briketteinä				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Sahanpuru, kosteuspitoisuus ≤ 50 %				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Muu puumainen biomassa				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Ei-puumainen biomassa				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Bituminen kivihiili				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Ruskohiili (myös briketteinä)				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Koksi				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Antrasiitti				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Muu fossiilinen polttoaine				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Biomassan (30–70 %) ja fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Muu biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seos				[kyllä/ei]			[kyllä/ei]
Ominaispiirteet ensisijaista polttoainetta käytettäessä:
Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus η s [%]:
Energiatehokkuusindeksi (EEI)
Kohta	Symboli	Arvo	Yksikkö		Kohta	Symboli		Arvo	Yksikkö
Hyötylämpöteho					Hyötysuhde
Nimellislämpöteholla	Pn (4)	x,x	kW		Nimellislämpöteholla	ηn		x,x	%
[30 %/50 %]:n osateholla, tapauksen mukaan	Pp	[x,x/ei sovelleta]	kW		[30 %/50 %]:n osateholla, tapauksen mukaan	ηp		[x,x/ ei sovelleta]	%
Kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilat: Sähköhyötysuhde					Lisäsähkönkulutus
					Nimellislämpöteholla	elmax		x,xxx	kW
Nimellislämpöteholla	ηel,n	x,x	%		[30 %/50 %]:n osateholla, tapauksen mukaan	elmin		[x,xxx/ ei sovelleta]	kW
					Kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen kulutus, tapauksen mukaan			[x,xxx/ ei sovelleta]	kW
					Valmiustilassa	PSB		x,xxx	kW

Yhteystiedot	Tavarantoimittajan nimi ja osoite

2. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILASTA, LISÄLÄMMITTIMISTÄ, LÄMMÖNSÄÄTÖLAITTEISTA JA AURINKOLÄMPÖLAITTEISTA KOOSTUVAT KOKOONPANOT

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen osalta tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitetun teknisen dokumentaation on katettava seuraavat seikat:

a)	tavarantoimittajan nimi ja osoite;

b)	kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvan kokoonpanon mallin kuvaus, joka riittää sen yksiselitteiseen tunnistamiseen;

c)	tarvittaessa viittaukset sovellettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin;

d)	tarvittaessa muut sovelletut tekniset standardit ja eritelmät;

e)	sen henkilön nimi ja allekirjoitus, jonka allekirjoitus sitoo tavarantoimittajaa;

tekniset parametrit:

1)	energiatehokkuusindeksi pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

2)	tämän liitteen 1 kohdassa esitetyt tekniset parametrit ja tarvittaessa delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 liitteessä V olevassa 1 kohdassa esitetyt tekniset parametrit;

3)	delegoidun asetuksen (EU) N:o 811/2013 liitteessä V olevassa 3 ja 4 kohdassa esitetyt tekniset parametrit;

g)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvaa kokoonpanoa koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa.

(2) Säiliön tilavuus = 45 * P r * (1–2,7/P r) tai 300 litraa, riippuen siitä, kumpi on suurempi, kun P r ilmaistaan kilowatteina

(3) Säiliön tilavuus = 20 * P r, kun P r ilmaistaan kilowatteina

(4) Ensisijaisella polttoaineella P n on yhtä suuri kuin P r

LIITE VI

Tiedot, jotka on annettava, kun loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta (internetiä lukuun ottamatta)

1. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILAT

1.1 Tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä:

a)	liitteen II mukaisesti määritetty mallin energiatehokkuusluokka;

b)	nimellislämpöteho kilowatteina pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

c)	energiatehokkuusindeksi pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ja laskettuna liitteen IX mukaisesti;

d)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloista sähköhyötysuhde prosentteina pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

1.2 Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettujen tietojen painatuksessa tai niitä esitettäessä käytettävien kirjakkeiden koon ja tyypin on oltava sellaisia, että tiedot ovat helposti luettavia.

2. KIINTEÄN POLTTOAINEEN KATTILASTA, LISÄLÄMMITTIMISTÄ, LÄMMÖNSÄÄTÖLAITTEISTA JA AURINKOLÄMPÖLAITTEISTA KOOSTUVAT KOKOONPANOT

2.1 Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä seuraavassa järjestyksessä:

a)	liitteen II mukaisesti määritetty mallin energiatehokkuusluokka;

b)	energiatehokkuusindeksi pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun;

c)	liitteen IV kuvissa 1 ja 2 esitetyt tiedot, tapauksen mukaan.

2.2 Edellä 2.1 kohdassa tarkoitettujen tietojen painatuksessa tai niitä esitettäessä käytettävien kirjakkeiden koon ja tyypin on oltava sellaisia, että tiedot ovat helposti luettavia.

LIITE VII

Internetissä tapahtuvan myynnin, vuokraamisen tai osamaksulla ostamisen yhteydessä annettavat tiedot

Tämän liitteen 2–5 kohdassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’näyttömekanismilla’ tarkoitetaan kaikenlaisia näyttöruutuja, mukaan lukien kosketusnäytöt ja internetsisällön esittämiseksi kuluttajille käytettävä visuaalinen teknologia;

b)	’kerrosteisella näyttötavalla’ tarkoitetaan visuaalista rajapintaa, jossa kuva- tai tietosarja saadaan näkyviin napsauttamalla hiiren painiketta, kohdistamalla hiiri asianomaisen kohdan päälle tai tekemällä kosketusnäytöllä kuva- tai tietosarjan päällä laajennusliike;

c)	’kosketusnäytöllä’ tarkoitetaan kosketukseen reagoivaa näyttöä, kuten taulutietokoneen, laattatietokoneen tai älypuhelimen näyttöä;

d)	’vaihtoehtoisella tekstillä’ tarkoitetaan grafiikalle vaihtoehtoista tekstiä, jota käytetään tietojen esittämiseen ei-graafisessa muodossa silloin, kun näyttölaite ei pysty toistamaan grafiikkaa, tai esteettömyyden apuna esim. syötteenä äänisynteesilaitteille.

Tavarantoimittajien 3 artiklan mukaisesti saataville asettaman asianmukaisen merkin tai kokoonpanon tapauksessa tavarantoimittajien 3 artiklan mukaisesti toimittamien merkin ja selosteiden perusteella täydennetyn merkin on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen tai kokoonpanon hinnan läheisyydessä 3 artiklassa säädetyn aikataulun mukaisesti. Jos sekä tuote että kokoonpano ovat näkyvillä, mutta hinta on annettu ainoastaan kokoonpanolle, ainoastaan kokoonpanon merkin on oltava esillä. Koon on oltava sellainen, että merkki on selkeästi nähtävissä ja luettavissa ja oikeassa suhteessa liitteessä III eriteltyyn kokoon nähden. Merkki voidaan esittää kerrosteisella näyttötavalla, jolloin merkkiin johtavan kuvan on oltava tämän liitteen 3 kohdassa säädettyjen eritelmien mukainen. Jos käytetään kerrosteista näyttötapaa, merkin on tultava esiin, kun kuvaa napsautetaan ensimmäistä kertaa hiirellä, hiiri viedään kuvan päälle ensimmäistä kertaa tai kun kosketusnäytöllä tehdään kuvan päällä laajennusliike.

Kun kyseessä on kerrosteinen näyttötapa, merkkiin johtavan kuvan on

a)	oltava nuolen muotoinen ja vastattava väriltään merkissä mainittua tuotteen tai kokoonpanon energiatehokkuusluokkaa;

b)	esitettävä nuolessa tuotteen tai kokoonpanon energiatehokkuusluokka valkoisella värillä samalla kirjasinkoolla kuin tuotteen hinta; ja

c)	oltava muodoltaan jompikumpi seuraavista:

Merkin tiedot on esitettävä kerrosteisessa näyttötavassa seuraavassa järjestyksessä:

a)	tämän liitteen 3 kohdassa tarkoitetun kuvan on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen tai kokoonpanon hinnan läheisyydessä;

b)	kuvan on linkityttävä merkkiin;

c)	merkin on tultava näkyville, kun hiirtä napsautetaan kuvan päällä, hiiri viedään kuvan päälle tai kuvaa laajennetaan kosketusnäytöllä;

d)	merkin on tultava näkyville ponnahdusikkunana, uutena välilehtenä, uutena sivuna tai upotettuna näkymänä;

e)	merkkiä on voitava suurentaa kosketusnäytöllä koskettamalla tapahtuvaan suurentamiseen käytettävillä laitteen tavanomaisilla toiminnoilla;

f)	merkki poistuu näkyvistä suljettaessa se asianomaisesta kohdasta tai muulla vakiomuotoisella sulkemisjärjestelmällä;

g)	jos merkkiä ei pystytä näyttämään, grafiikan vaihtoehtona esitettävässä tekstissä on mainittava tuotteen tai kokoonpanon energiatehokkuusluokka samalla kirjasinkoolla kuin hinta.

Tavarantoimittajien 3 artiklan mukaisesti saataville asettaman asianmukaisen tuoteselosteen on oltava näkyvillä näyttömekanismissa tuotteen tai kokoonpanon hinnan läheisyydessä. Tuoteselosteen on oltava kooltaan sellainen, että seloste on selkeästi nähtävissä ja luettavissa. Tuoteseloste voidaan esittää kerrosteisella näyttötavalla, jolloin tuoteselosteeseen johtavassa linkissä on mainittava selkeästi ja helposti luettavasti ”Tuoteseloste”. Jos käytetään kerrosteista näyttötapaa, tuoteselosteen on tultava esiin, kun linkkiä napsautetaan hiirellä ensimmäistä kertaa, hiiri viedään enimmäistä kertaa linkin päälle tai kosketusnäytöllä tehdään linkin päällä ensimmäistä kertaa laajennusliike.

LIITE VIII

Mittaukset ja laskelmat

2. Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset

a)	Kiinteän polttoaineen kattilat on testattava ensisijaisella polttoaineella.

b)	Tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ilmoitettu arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

3. Kiinteän polttoaineen kattiloiden tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat yleiset vaatimukset

a)	Hyötysuhteen arvot ηn ja ηp ja hyötylämpötehon arvot Pn ja Pp on mitattava tarvittaessa. Kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla on mitattava myös sähköhyötysuhteen arvo ηel,n .

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs lasketaan tilalämmityksen kausittaisena energiatehokkuutena aktiivitilassa ηson korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet ja lisäsähkönkulutus, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloiden osalta lisäämällä sähköhyötysuhde kerrottuna muuntokertoimella CC = 2,5.

c)	Sähkönkulutus kerrotaan muuntokertoimella CC = 2,5.

4. Kiinteän polttoaineen kattiloiden tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityisvaatimukset

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs määritellään seuraavasti:

ηs = ηson – F(1) – F(2) + F(3)

jossa

(1)	ηson on 4 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa prosentteina;

(2)	F(1) vastaa lämmönsäätölaitteiden mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden heikkenemistä; F(1) = 3 prosenttia;

(3)	F(2) vastaa 4 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettua lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna;

(4)	F(3) vastaa kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloiden sähköhyötysuhteen positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna; se lasketaan seuraavasti: F(3) = 2,5 × ηel,n

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa ηson lasketaan seuraavasti:

(1)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, ja automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla: ηson = 0,85 × ηp + 0,15 × ηn

(2)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla: ηson = ηn

F(2) lasketaan seuraavasti:

(1)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, ja automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla: F(2) = 2,5 × (0,15 × elmax + 0,85 × elmin + 1,3 × PSB )/(0,15 × Pn + 0,85 × Pp )

(2)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla: F(2) = 2,5 × (elmax + 1,3 × PSB )/Pn

5. YLEMMÄN LÄMPÖARVON LASKEMINEN

Ylempi lämpöarvo (GCV) johdetaan kuiva-aineen ylemmästä lämpöarvosta (GCVmf ) seuraavasti:

GCV = GCVmf × (1 – M)

jossa

a)	GCV ja GCVmf ilmastaan megajouleina kilogrammaa kohden;

b)	M on polttoaineen kosteuspitoisuus osuutena polttoaineen kokonaismassasta.

LIITE IX

Energiatehokkuusindeksin laskentamenetelmä

Kiinteän polttoaineen kattilan energiatehokkuusindeksi (EEI) lasketaan ensisijaiselle polttoaineelle ja pyöristetään lähimpään kokonaislukuun seuraavasti:

EEI = ηson × 100 × BLF – F(1) – F(2) × 100 + F(3) × 100

jossa

a)	ηson on liitteessä VIII olevan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa;

b)	BLF on biomassamerkintäkerroin, joka on 1,45 biomassakattiloilla ja 1 fossiilisen polttoaineen kattiloilla;

c)	F(1) vastaa lämmönsäätölaitteiden mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa negatiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin; F(1) = 3;

d)	F(2) vastaa liitteessä VIII olevan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettua lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin;

e)	F(3) vastaa kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloiden sähköhyötysuhteen positiivista vaikutusta energiatehokkuusindeksiin; se lasketaan seuraavasti: F(3) = 2,5 × ηel,n

Kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen energiatehokkuusindeksi (EEI) määritetään liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti.

LIITE X

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa asetettujen vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava seuraavaa tarkastusmenettelyä:

1.	Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi mallia edustava laite. Laite on testattava polttoaineella, jonka ominaisuudet ovat samaa luokkaa kuin polttoaineella, jota tavarantoimittaja on käyttänyt tehdessään liitteen VIII mukaiset mittaukset.

Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a)	merkissä ja tuoteselosteessa olevat arvot ja luokat vastaavat teknisessä dokumentaatiossa ilmoitettuja arvoja; ja

b)	energiatehokkuusindeksi on enintään 6 prosenttia pienempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.

Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaava malli ole tämän asetuksen mukainen. Jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Vaihtoehtoisesti valitut kolme ylimääräistä laitetta voivat olla yhtä tai useampaa vastaavaa mallia, jotka on luetteloitu vastaavina tuotteina tavarantoimittajan teknisessä dokumentaatiossa.

4.	Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu energiatehokkuusindeksi on enintään 6 prosenttia pienempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.

Jos 4 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaava malli ole tämän asetuksen mukainen. Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava testitulokset ja muut asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteissä VIII ja IX vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Tämän liitteen 2 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdassa esitetyt sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä tavarantoimittaja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettujen arvojen määrittämisessä. Merkissä tai tuoteselosteessa ilmoitetut arvot ja luokat eivät saa olla tavarantoimittajan kannalta suotuisampia kuin teknisessä dokumentaatiossa annetut arvot.

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/76

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/1188,

annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

on kuullut direktiivin 2009/125/EY 18 artiklassa tarkoitettua kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja liikerakennuksissa lämmitykseen yleisesti käytettäviin paikallisiin tilalämmittimiin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä unionista ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu.

(4)	Tämän asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisiksi paikallisiin tilalämmittimiin liittyviksi ympäristönäkökohdiksi on määritelty käytönaikainen energiankulutus ja käytönaikaiset typen oksidien päästöt.

(5)	Taustaselvitys osoittaa, etteivät muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja tuotteiden ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset ole tarpeen paikallisten tilalämmittimien tapauksessa.

(6)	Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava paikalliset tilalämmittimet, jotka on suunniteltu käyttämään kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita tai sähköä. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös paikalliset tilalämmittimet, joissa on epäsuora nestelämmitystoiminto.

(7)

Paikallisiin tilalämmittimiin liittyvän vuotuisen energiankulutuksen on arvioitu olleen unionissa 1 673 petajoulea (40,0 Mtoe) vuonna 2010, mikä vastaa 75,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Paikallisiin tilalämmittimiin liittyvän vuotuisen energiankulutuksen odotetaan olevan 1 630 petajoulea (39,0 Mtoe) vuonna 2020, mikä vastaa 71,6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.

(8)	Paikallisten tilalämmittimien energiankulutusta voidaan edelleen vähentää olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat.

(9)

Paikallisten tilalämmittimien vuotuisten typen oksidien (NOx) päästöjen on arvioitu olleen 5,6 kilotonnia rikin oksidien (SOx) ekvivalenttia vuonna 2010. Jäsenvaltioiden hyväksymien erityistoimenpiteiden ja teknologian kehityksen seurauksena näiden päästöjen odotetaan olevan 4,9 kilotonnia SOx-ekvivalenttia vuonna 2020.

(10)	Paikallisten tilalämmittimien päästöjä voitaisiin vähentää edelleen olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/1186 (2) arvioidaan vuoteen 2020 mennessä johtavan yhdessä noin 157 petajoulen (noin 3,8 Mtoe) vuotuisiin säästöihin energiankulutuksessa ja siihen liittyen noin 6,7 miljoonan tonnin vähennykseen hiilidioksidipäästöissä.

(12)	Tässä asetuksessa vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten arvioidaan vuoteen 2020 mennessä johtavan vuosittain 0,6 kilotonnin vähennykseen SOx-ekvivalentin päästöissä.

(13)

(14)	Ekosuunnitteluvaatimuksilla olisi yhdenmukaistettava paikallisten tilalämmittimien energiankulutusta ja typen oksidien päästöjä koskevat vaatimukset kaikkialla unionissa. Näin parannettaisiin sisämarkkinoiden toimivuutta ja kyseisten tuotteiden ympäristönsuojelullista tasoa.

(15)

Paikallisten tilalämmittimien energiatehokkuus heikkenee todellisilla käyttöolosuhteissa testattuun energiatehokkuuteen verrattuna. Jotta tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus saataisiin lähemmäs hyötyenergiatehokkuutta, valmistajia olisi kannustettava käyttämään säätölaitteita. Tästä syystä näiden kahden arvon välinen ero otetaan huomioon soveltamalla yleistä vähennystekijää. Vähennys voidaan poistaa valitsemalla erilaisia säätövaihtoehtoja.

(16)	Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa paikallisten tilalämmittimien toiminnallisuuteen tai kohtuulliseen hintaan loppukäyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia.

(17)

(18)

(19)	Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa täsmennetään sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

(20)	Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitettuun tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot siltä osin kuin ne liittyvät tällä asetuksella asetettuihin vaatimuksiin.

(21)	Paikallisten tilalämmittimien ympäristövaikutusten rajoittamiseksi edelleen valmistajien olisi annettava tietoja niiden purkamisesta, kierrätyksestä ja käytön jälkeisestä käsittelystä.

(22)

Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että paikallisten tilalämmittimien elinkaarenaikaista ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla.

(23)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aihe ja soveltamisala

Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset kotitalouskäyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien, joiden nimellislämpöteho on enintään 50 kilowattia, ja kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien, joissa tuotteen tai yhden lohkon nimellislämpöteho on enintään 120 kilowattia, markkinoille saattamiselle ja käyttöönotolle.

Tätä asetusta ei sovelleta

a)	paikallisiin tilalämmittimiin, joissa lämmön tuottamiseen käytetään sähkökompressori- tai polttoainekäyttöistä höyryn puristuskiertoa tai sorptiokiertoa;

b)	paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu muuhun tarkoitukseen kuin sisätilojen lämmitykseen ihmisten tietyn lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi lämmön konvektion tai lämpösäteilyn avulla;

c)	paikallisiin tilalämmittimiin, jotka on tarkoitettu ainoastaan ulkokäyttöön;

d)	paikallisiin tilalämmittimiin, joiden suora lämpöteho on alle 6 prosenttia yhdistetystä suorasta ja epäsuorasta lämpötehosta nimellislämpöteholla;

e)	ilmalämmitystuotteisiin;

f)	kiukaisiin;

g)	orjalämmittimiin.

2 artikla

Määritelmät

Direktiivin 2009/125/EY 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan tilalämmityslaitetta, joka säteilee lämpöä suoralla lämmönsiirrolla tai suoralla lämmönsiirrolla yhdistettynä lämmönsiirrolla nesteeseen, ihmisen tietyn lämpöviihtyvyyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi suljetussa tilassa, jossa tuote sijaitsee, mahdollisesti yhdistettynä lämmön tuottoon muihin tiloihin, ja joka on varustettu yhdellä tai useammalla lämmönkehittimellä, joka muuttaa sähkön tai kaasumaisen tai nestemäisen polttoaineen suoraan lämmöksi Joule-ilmiötä käyttämällä tai polttoaineita polttamalla;

2)	’kotitalouskäyttöön tarkoitetulla paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan muuta kuin kaupalliseen käyttöön tarkoitettua paikallista tilalämmitintä;

3)	’kaasumaista polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan edestä avointa paikallista tilalämmitintä tai edestä suljettua paikallista tilalämmitintä, jossa käytetään kaasumaista polttoainetta;

4)	’nestemäistä polttoainetta käyttävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan edestä avointa paikallista tilalämmitintä tai edestä suljettua paikallista tilalämmitintä, jossa käytetään nestemäistä polttoainetta;

5)	’sähkökäyttöisellä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan paikallista tilalämmitintä, jossa käytetään Joule-ilmiötä lämmön tuottamiseen;

6)	’kaupalliseen käyttöön tarkoitetulla paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan joko paikallista infrapunatilalämmitintä tai paikallista putkitilalämmitintä;

’edestä avoimella paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa palavaa kerrosta ja polttokaasuja ei ole eristetty tilasta, johon tuote on asennettu, ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

’edestä suljetulla paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita käyttävää paikallista tilalämmitintä, jossa palava kerros ja polttokaasut on eristetty tilasta, johon tuote on asennettu, ja joka on liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon tai vaatii savuhormin palamistuotteiden poistamiseksi;

’sähkökäyttöisellä siirrettävällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, joka ei ole sähkökäyttöinen kiinteä paikallinen tilalämmitin, sähkökäyttöinen varaava paikallinen tilalämmitin, sähkökäyttöinen paikallinen lattiatilalämmitin, sähkökäyttöinen säteilevä paikallinen tilalämmitin, sähkökäyttöinen näkyvästi hehkuva paikallinen tilalämmitin eikä orjalämmitin;

10)

’sähkökäyttöisellä kiinteällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, jota ei ole tarkoitettu keräämään lämpöenergiaa ja joka on suunniteltu käytettäväksi siten, että se on kiinnitetty tiettyyn paikkaan tai seinään eikä sitä ole integroitu rakennuksen rakenteisiin eikä pintamateriaaleihin;

11)	’sähkökäyttöisellä varaavalla paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, joka on suunniteltu varastoimaan lämpöenergiaa varaavaan eristettyyn massaan ja vapauttamaan sitä useiden tuntien ajan varausvaiheen jälkeen;

12)	’sähkökäyttöisellä paikallisella lattiatilalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, joka on suunniteltu käytettäväksi siten, että se on integroitu rakennuksen rakenteisiin tai pintamateriaaleihin;

13)

’sähkökäyttöisellä säteilevällä paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, jossa lämpöä säteilevä elementti suunnataan käyttökohteeseen siten, että sen lämpösäteily lämmittää suoraan lämmitettäviä kohteita, ja jossa lämpöä säteilevän elementin peittävän säleikön lämpötila nousee vähintään 130 °C tavanomaisessa käytössä ja/tai jossa muiden pintojen lämpötila nousee 100 °C;

14)	’sähkökäyttöisellä näkyvästi hehkuvalla paikallisella tilalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, jossa lämmityselementti on näkyvissä lämmittimen ulkopuolelta ja sen lämpötila on vähintään 650 °C tavanomaisessa käytössä;

15)	’kiukaalla’ tarkoitetaan tilalämmitystuotetta, joka on asennettu kiinteästi kuivaan tai kosteaan saunaan tai vastaavaan ympäristöön tai jonka on ilmoitettu olevan tarkoitettu käytettäväksi tällaisissa tiloissa;

16)

’orjalämmittimellä’ tarkoitetaan sähkökäyttöistä paikallista tilalämmitintä, joka ei pysty toimimaan itsenäisesti ja jonka on vastaanotettava signaaleja ulkopuolisesta pääohjaimesta, joka ei ole osa tuotetta vaan on liitetty siihen ohjausjohtimella, langattomasti, sähköverkkotiedonsiirron avulla tai vastaavaa tekniikkaa käyttäen siihen huoneeseen luovutetun lämmön säätelemiseksi, johon tuote on asennettu;

17)

18)

’paikallisella putkitilalämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on varustettu polttimella; se asennetaan päätä korkeammalle tasolle lähelle lämmitettäviä kohteita ja se lämmittää tilaa pääasiassa infrapunasäteilyllä, jota säteilee putkesta tai putkista, joita niiden läpi kulkevat palamistuotteet lämmittävät, ja sen palamistuotteet poistetaan savuhormin kautta;

19)	’putkilämmitinjärjestelmällä’ tarkoitetaan paikallista putkitilalämmitintä, joka koostuu useammasta kuin yhdestä polttimesta ja jossa yhden polttimen palamistuotteet voidaan johtaa seuraavaan polttimeen ja jossa usean polttimen palamistuotteet poistetaan yhdellä savuimurilla;

20)	’putkilämmitinlohkolla’ tarkoitetaan putkilämmitinjärjestelmän osaa, johon sisältyvät kaikki itsenäiseen toimintaan tarvittavat osat ja jota voidaan testata erillään putkilämmitinjärjestelmän muista osista;

21)	’hormittomalla lämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä (muuta kuin paikallista infrapunatilalämmitintä), joka päästää palamistuotteet tilaan, jossa tuote sijaitsee;

22)

’savupiippuun avoimella lämmittimellä’ tarkoitetaan kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävää paikallista tilalämmitintä, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi savupiipun alle tai tulisijaan siten, ettei tuotetta ole liitetty tiiviisti savupiippuun tai tulisijan aukkoon, ja jossa palamistuotteet voivat liikkua esteettä palavasta kerroksesta savupiippuun tai hormiin;

23)

24)	’suoralla lämpöteholla’ tarkoitetaan lämpötehoa, jonka tuote tuottaa säteilemällä ja konvektoimalla lämpöä ympäröivään ilmaan, pois lukien tuotteen lämmönsiirtonesteeseen tuottama lämpöteho, ilmaistuna kilowatteina;

25)	’epäsuoralla lämpöteholla’ tarkoitetaan lämpötehoa, jonka tuote tuottaa lämmönsiirtonesteeseen samassa lämmöntuotantoprosessissa, joka tuottaa tuotteen suoran lämpötehon, ilmaistuna kilowatteina;

26)	’epäsuoralla lämmitystoiminnolla’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy siirtämään osan kokonaislämpötehosta lämmönsiirtonesteeseen käytettäväksi tilalämmitykseen tai lämpimän käyttöveden tuottamiseen;

27)

’nimellislämpöteholla’ (Pnom ) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen lämpötehoa, johon sisältyy sekä suora lämpöteho että epäsuora lämpöteho (tapauksen mukaan), kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan suurin lämpöteho, jota voidaan pitää yllä pitkän aikaa, valmistajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

28)	’vähimmäislämpöteholla’ (Pmin ) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen lämpötehoa, johon sisältyy sekä suora lämpöteho että epäsuora lämpöteho (tapauksen mukaan), kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan pienin lämpöteho, valmistajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

29)

’suurimmalla jatkuvalla lämpöteholla’ (Pmax,c ) tarkoitetaan sähkökäyttöisen paikallisen tilalämmittimen ilmoitettua lämpötehoa, kun laitetta käytetään asetuksilla, joilla saavutetaan suurin lämpöteho, jota voidaan pitää yllä jatkuvasti pitkän aikaa, valmistajan ilmoituksen mukaisesti kilowatteina ilmaistuna;

30)	’ulkokäyttöön tarkoitetulla’ tarkoitetaan sitä, että tuotetta voidaan käyttää turvallisesti suljettujen tilojen ulkopuolella, mukaan lukien mahdollinen käyttö ulko-olosuhteissa;

31)	’vastaavalla mallilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua mallia, jolla on samat liitteessä II olevan 3 kohdan taulukossa 1, 2 tai 3 esitetyt tekniset parametrit kuin toisella saman valmistajan markkinoille saattamalla mallilla.

Liitteiden II–V soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu

1. Paikallisten tilalämmittimien ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan liitteessä II.

2. Paikallisten tilalämmittimien on täytettävä liitteessä II asetetut vaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2018.

3. Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä III vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

2. Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä tämän asetuksen liitteessä II olevan 3 kohdan b alakohdassa määritellyt tiedot.

3. Jos tietyn mallin teknisessä dokumentaatiossa on tietoja, jotka on laskettu rakenteen perusteella tai ekstrapoloimalla muista vastaavista laitteista tai molemmilla näillä tavoilla, tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista tai ekstrapolaatioista tai niistä molemmista sekä valmistajien tekemistä testeistä laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi. Tällaisissa tapauksissa tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä myös luettelo kaikista muista vastaavista malleista, joiden osalta tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on saatu samoin perustein.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

6 artikla

Ohjeelliset viitearvot

Markkinoiden parhaiten suoriutuvia paikallisia tilalämmittimiä tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä V.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknologian kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2019. Uudelleentarkastelussa arvioidaan erityisesti sitä,

—	onko tarpeellista asettaa tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset energiatehokkuudelle ja typen oksidien päästöille;

—	onko tarpeellista muuttaa tarkastuksissa sallittuja poikkeamia;

—	ovatko paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden arvioinnissa käytettävät korjauskertoimet edelleen päteviä;

—	onko asianmukaista ottaa käyttöön kolmannen osapuolen tekemä sertifiointi.

8 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot voivat 1 päivään tammikuuta 2018 saakka sallia sellaisten paikallisten tilalämmittimien markkinoille saattamisen ja käyttöön ottamisen, jotka ovat voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisia tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja typen oksidien päästöjen osalta.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1186, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä paikallisten tilalämmittimien energiamerkinnän osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 20)

LIITE I

Liitteissä II–V sovellettavat määritelmät

Liitteissä II–V sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen kattaman tilalämmitystarpeen ja tämän tarpeen täyttämiseksi tarvittavan vuotuisen energiankulutuksen suhdetta prosentteina ilmaistuna;

2)	’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa energiatehokkuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) tarkoitettua EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5;

’typen oksidien päästöillä’ tarkoitetaan typen oksidien päästöjä nimellislämpöteholla, ilmaistuna milligrammoina polttoainepanoksen kilowattituntia kohti (mg/kWhinput) ylemmän lämpöarvon perusteella kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä ja kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä;

4)	’alemmalla lämpöarvolla’ (NCV) tarkoitetaan kosteuspitoisuudeltaan sopivan polttoaineen yksikkömäärän vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet eivät ole jäähtyneet alkulämpötilaan;

’kuiva-aineen ylemmällä lämpöarvolla’ (GCV) tarkoitetaan ominaiskosteudesta kuivatun polttoaineen yksikkömäärän vapauttaman lämmön kokonaismäärää, kun kyseinen polttoainemäärä on palanut täydellisesti hapen vaikutuksesta ja palamistuotteet ovat jäähtyneet alkulämpötilaan; siihen sisältyy polttoaineeseen sisältyneen vedyn palamisesta syntyneen vesihöyryn tiivistymislämpö;

’hyötysuhteella joko nimellislämpöteholla tai vähimmäislämpöteholla’ (ηth,nom tai ηth,min) tarkoitetaan paikallisen tilalämmittimen hyötylämpötehon ja kokonaisottoenergian suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun

a)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä kokonaisottoenergia ilmaistaan alempana lämpöarvona ja/tai loppuenergiana kerrottuna muuntokertoimella;

b)	kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä kokonaisottoenergia ilmaistaan ylempänä lämpöarvona ja loppuenergiana kerrottuna muuntokertoimella;

9)	’sähkötehotarpeella valmiustilassa’ (elsb) tarkoitetaan tuotteen virrankulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna;

10)

’jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarpeella’ (Ppilot) tarkoitetaan tuotteen kaasumaisen tai nestemäisen polttoaineen kulutusta, joka aiheutuu liekistä, joka toimii sytytyslähteenä voimakkaammalle palamisprosessille, jota tarvitaan nimellislämpötehon tai osakuorman lämpötehon saavuttamiseksi, kun liekki palaa yli viisi minuuttia ennen pääpolttimen käynnistymistä; tehontarve ilmoitetaan kilowatteina;

11)	’manuaalisella lämmönvarauksen säädöllä, johon liittyy integroitu termostaatti’ tarkoitetaan tuotteeseen integroitua käsikäyttöistä anturia, joka mittaa ja säätää tuotteen lämpötilaa kerätyn lämpömäärän vaihtelemiseksi;

12)	’manuaalisella lämmönvarauksen säädöllä, johon liittyy huone- ja/tai ulkolämpötilan kompensointi’ tarkoitetaan tuotteeseen integroitua käsikäyttöistä anturia, joka mittaa tuotteen lämpötilaa ja vaihtelee kerättyä lämpömäärää suhteessa huone- ja/tai ulkolämpötilaan;

13)

’sähköisellä lämmönvarauksen säädöllä, johon liittyy huone- ja/tai ulkolämpötilan kompensointi tai jota energiantoimittaja säätää’ tarkoitetaan tuotteeseen integroitua automaattisesti toimivaa anturia, joka mittaa tuotteen lämpötilaa ja vaihtelee kerättyä lämpömäärää suhteessa huone- ja/tai ulkolämpötilaan, tai laitetta, jonka varaustapaa energiantoimittaja voi säätää;

14)	’puhallinlämmityksellä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu integroidulla ja säädettävällä puhaltimella (tai puhaltimilla) lämpötehon vaihtelemiseksi lämmitystarpeen mukaan;

15)	’yksiportaisella lämmityksellä ilman huonelämpötilan säätöä’ tarkoitetaan sitä, että tuote ei pysty säätämään lämpötehoaan automaattisesti eikä käytössä ole huonelämpötilan kompensointia lämpötehon säätämiseksi automaattisesti;

16)

17)	’mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu ei-sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon;

18)	’sähköisellä huonelämpötilan säädöllä’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, jonka ansiosta tuote voi automaattisesti vaihdella lämpötehoaan tiettynä ajanjaksona suhteessa huoneessa vaaditun lämmitysmukavuuden tasoon;

19)

20)

21)	’huonelämpötilan säädöllä läsnäolotunnistimen kanssa’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, joka alentaa automaattisesti huonelämpötilan asetusarvoa, kun huoneessa ei havaita henkilöitä;

22)

23)	’etäohjausmahdollisuudella’ tarkoitetaan toimintoa, joka mahdollistaa sen rakennuksen ulkopuolelta, johon tuote on asennettu, tapahtuvan vuorovaikutuksen tuotteen ohjauslaitteen kanssa;

24)	’mukautuvalla käynnistyksen ohjauksella’ tarkoitetaan toimintoa, joka ennakoi ja aloittaa lämmityksen optimaalisen käynnistyksen, jotta lämpötilan asetusarvo saavutetaan haluttuna ajankohtana;

25)	’käyntiajan rajoituksella’ tarkoitetaan sitä, että tuotteessa on toiminto, joka kytkee automaattisesti laitteen pois päältä ennalta säädetyn ajan jälkeen;

26)	’lämpösäteilyanturilla’ tarkoitetaan sitä, että tuote on varustettu joko integroidulla tai ulkoisella sähköisellä laitteella, joka mittaa ilman ja säteilyn lämpötilaa;

27)	’yksiportaisella’ tarkoitetaan sitä, että tuote ei pysty automaattisesti muuttamaan lämpötehoaan;

28)	’kaksiportaisella’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy automaattisesti säätämään lämpötehoaan kahdella tasolla suhteessa todelliseen huonelämpötilaan ja haluttuun huonelämpötilaan; ohjaus tapahtuu lämpöantureiden ja rajapinnan kautta, jota ei ole välttämättä integroitu tuotteeseen;

29)	’moduloivalla’ tarkoitetaan sitä, että tuote pystyy automaattisesti säätämään lämpötehoaan kolmella tai useammalla tasolla suhteessa todelliseen huonelämpötilaan ja haluttuun huonelämpötilaan; ohjaus tapahtuu lämpöantureiden ja rajapinnan kautta, jota ei ole välttämättä integroitu tuotteeseen;

30)

31)	’putkijärjestelmän lämpöteholla’ tarkoitetaan markkinoille saatetun kokoonpanon putkilohkojen yhdistettyä lämpötehoa kilowatteina;

32)	’putkilohkon lämpöteholla’ tarkoitetaan sellaisen putkilohkon lämpötehoa, joka yhdessä muiden putkilohkojen kanssa muodostaa osan putkijärjestelmän kokoonpanosta; lämpöteho ilmaistaan kilowatteina;

33)

’säteilykertoimella joko nimellislämpöteholla tai vähimmäislämpöteholla’ (RFnom tai RFmin) tarkoitetaan tuotteen infrapunalämpötehon suhdetta kokonaisottoenergiaan, kun tuote tuottaa nimellislämpötehon tai vähimmäislämpötehon; se lasketaan infrapunaenergian antotehona jaettuna kokonaisottoenergialla polttoaineen alemman lämpöarvon (NCV) perusteella, kun tuote tuottaa nimellislämpötehon tai vähimmäislämpötehon, ja ilmaistaan prosentteina;

34)	’kuoren eristyksellä’ tarkoitetaan tuotteen kuoren tai vaipan lämmöneristystasoa, kun lämmöneristyksellä pyritään minimoimaan lämpöhäviöt, jos tuote voidaan sijoittaa ulos;

35)	’kuoren häviökertoimella’ tarkoitetaan tuotteen sen osan lämpöhäviöitä, joka on sijoitettu lämmitettävän suljetun tilan ulkopuolelle; se määräytyy kyseisen osan kuoren läpäisykyvyn perusteella ja ilmaistaan prosentteina;

36)	’mallitunnisteella’ tarkoitetaan yleensä aakkosnumeerista tunnusta, joka erottaa tietyn paikallisen tilalämmitinmallin muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai valmistajan nimi;

37)	’kosteuspitoisuudella’ tarkoitetaan polttoaineen sisältämän veden massaa suhteessa paikallisessa tilalämmittimessä käytetyn polttoaineen kokonaismassaan.

LIITE II

Ekosuunnitteluvaatimukset

1. Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityiset ekosuunnitteluvaatimukset

Paikallisten tilalämmittimien on täytettävä 1 päivästä tammikuuta 2018 seuraavat vaatimukset:

i)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien edestä avointen paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 42 prosenttia;

ii)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien edestä suljettujen paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 72 prosenttia;

iii)	sähkökäyttöisten siirrettävien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 36 prosenttia;

iv)	sähkökäyttöisten kiinteiden paikallisten tilalämmittimien, joiden nimellislämpöteho on yli 250 wattia, tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 38 prosenttia;

v)	sähkökäyttöisten kiinteiden paikallisten tilalämmittimien, joiden nimellislämpöteho on enintään 250 wattia, tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 34 prosenttia;

vi)	sähkökäyttöisten varaavien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 38,5 prosenttia;

vii)	sähkökäyttöisten paikallisten lattiatilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 38 prosenttia;

viii)

sähkökäyttöisten säteilevien paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 35 prosenttia;

ix)	sähkökäyttöisten näkyvästi hehkuvien paikallisten tilalämmittimien, joiden nimellislämpöteho on yli 1,2 kilowattia, tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 35 prosenttia;

x)	sähkökäyttöisten näkyvästi hehkuvien paikallisten tilalämmittimien, joiden nimellislämpöteho on enintään 1,2 kilowattia, tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 31 prosenttia;

xi)	paikallisten infrapunatilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 85 prosenttia;

xii)	paikallisten putkitilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 74 prosenttia.

2. Päästöjä koskevat erityiset ekosuunnitteluvaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2018 nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien typen oksidien päästöt eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

i)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien edestä avointen paikallisten tilalämmittimien ja edestä suljettujen paikallisten tilalämmittimien typen oksidien päästöt saavat olla enintään 130 mg/kWhinput ylemmän lämpöarvon perusteella;

ii)	paikallisten infrapunatilalämmittimien ja paikallisten putkitilalämmittimien typen oksidien päästöt saavat olla enintään 200 mg/kWhinput ylemmän lämpöarvon perusteella.

3. Tuotetietovaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2018 paikallisista tilalämmittimistä on annettava seuraavat tuotetiedot:

1)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävistä paikallisista tilalämmittimistä taulukossa 1 esitetyt tiedot siten, että siinä esitetyt tekniset parametrit on mitattu ja laskettu liitteen III mukaisesti ja tiedoista käyvät ilmi taulukossa esitetyt merkitykselliset lukuarvot;

2)	sähkökäyttöisistä paikallisista tilalämmittimistä taulukossa 2 esitetyt tiedot siten, että siinä esitetyt tekniset parametrit on mitattu ja laskettu liitteen III mukaisesti ja tiedoista käyvät ilmi taulukossa esitetyt merkitykselliset lukuarvot;

3)	kaupalliseen käyttöön tarkoitetuista paikallisista tilalämmittimistä taulukossa 3 esitetyt tiedot siten, että siinä esitetyt tekniset parametrit on mitattu ja laskettu liitteen III mukaisesti ja tiedoista käyvät ilmi taulukossa esitetyt merkitykselliset lukuarvot;

4)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon paikallista tilalämmitintä koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa;

5)	purkamista, kierrätystä ja/tai käytön jälkeistä käsittelyä koskevat tiedot.

ii)

tämän asetuksen 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavassa teknisessä dokumentaatiossa on oltava seuraavat tiedot:

1)	edellä a alakohdassa määritellyt tiedot;

2)	tarvittaessa luettelo vastaavista malleista.

Tammikuun 1 päivästä 2018 paikallisista tilalämmittimistä on annettava seuraavat tuotetiedot:

ainoastaan hormittomista paikallisista tilalämmittimistä ja savupiippuun avoimista paikallisista tilalämmittimistä: loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja tuotepakkauksessa on oltava seuraava virke siten, että se on helposti nähtävissä ja luettavissa, ja kielellä, jota sen jäsenvaltion loppukäyttäjät, jossa tuotetta markkinoidaan, voivat helposti ymmärtää: ”Tämä tuote ei sovellu ensisijaiseksi lämmittimeksi.”:

1)	loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa virkkeen on oltava oppaan kansilehdellä;

2)	valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla virkkeen on oltava näkyvillä tuotteen muiden ominaispiirteiden kanssa;

3)	tuotepakkauksessa virke on sijoitettava pakkauksessa näkyvään paikkaan, kun pakkaus on loppukäyttäjän nähtävillä ennen tuotteen ostoa.

ii)

ainoastaan sähkökäyttöisistä siirrettävistä paikallisista tilalämmittimistä: loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja tuotepakkauksessa on oltava seuraava virke siten, että se on helposti nähtävissä ja luettavissa, ja kielellä, jota sen jäsenvaltion loppukäyttäjät, jossa tuotetta markkinoidaan, voivat helposti ymmärtää: ”Tämä tuote soveltuu ainoastaan hyvin eristettyihin tiloihin tai satunnaiseen käyttöön.”:

1)	loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa virkkeen on oltava oppaan kansilehdellä;

2)	valmistajien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla virkkeen on oltava näkyvillä tuotteen muiden ominaispiirteiden kanssa;

3)	tuotepakkauksessa virke on sijoitettava pakkauksessa näkyvään paikkaan, kun pakkaus on loppukäyttäjän nähtävillä ennen tuotteen ostoa.

Taulukko 1

Kaasumaista/nestemäistä polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien tietovaatimukset:

Mallitunniste(et):
Epäsuora lämmitystoiminto: [kyllä/ei]
Suora lämpöteho: … (kW)
Epäsuora lämpöteho: … (kW)
Polttoaine							Tilalämmityksen päästöt (1)
							NOx
Valitaan polttoainetyyppi				[kaasumainen/nestemäinen]		[täsmennettävä]	[mg/kWhinput] (ylempi lämpöarvo)

Kohta	Symboli	Arvo	Yksikkö		Kohta		Symboli	Arvo		Yksikkö
Lämpöteho					Hyötysuhde (alempi lämpöarvo)
Nimellislämpöteho	Pnom	x,x	kW		Hyötysuhde nimellislämpöteholla		ηth,nom	x,x		%
Vähimmäislämpöteho (ohjeellinen)	Pmin	[x,x/ei sovelleta]	kW		Hyötysuhde vähimmäislämpöteholla (ohjeellinen)		ηth,min	[x,x/ei sovelleta]		%

Lisäsähkönkulutus					Lämmityksen/huonelämpötilan säädön tyyppi (valitaan yksi)
Nimellislämpöteholla	elmax	x,xxx	kW		yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä				[kyllä/ei]
Vähimmäislämpöteholla	elmin	x,xxx	kW		kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä				[kyllä/ei]
Valmiustilassa	elSB	x,xxx	kW		mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä				[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä				[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella				[kyllä/ei]
					sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella				[kyllä/ei]
					Muut säätömahdollisuudet (voidaan valita useita)
					huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa				[kyllä/ei]
					huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa				[kyllä/ei]
					etäohjausmahdollisuuden kanssa				[kyllä/ei]
					mukautuvan käynnistyksen ohjauksen kanssa				[kyllä/ei]
					käyntiajan rajoituksen kanssa				[kyllä/ei]
					lämpösäteilyanturin kanssa				[kyllä/ei]
Jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve
Sytytysliekin tehontarve (tarvittaessa)	Ppilot	[x,xxx/ei sovelleta]	kW
Yhteystiedot	Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite:

Taulukko 2

Sähkökäyttöisten paikallisten tilalämmittimien tietovaatimukset:

Mallitunniste(et):
Kohta	Symboli	Arvo	Yksikkö	Kohta	Yksikkö
Lämpöteho				Lämmönsyötön tyyppi, ainoastaan sähkökäyttöiset varaavat paikalliset tilalämmittimet (valitaan yksi)
Nimellislämpöteho	Pnom	x,x	kW	manuaalinen lämmönvarauksen säätö, johon liittyy integroitu termostaatti	[kyllä/ei]
Vähimmäislämpöteho (ohjeellinen)	Pmin	[x,x/ei sovelleta]	kW	manuaalinen lämmönvarauksen säätö, johon liittyy huone- ja/tai ulkolämpötilan kompensointi	[kyllä/ei]
Suurin jatkuva lämpöteho	Pmax,c	x,x	kW	sähköinen lämmönvarauksen säätö, johon liittyy huone- ja/tai ulkolämpötilan kompensointi	[kyllä/ei]
Lisäsähkönkulutus				puhallinlämmitys	[kyllä/ei]
Nimellislämpöteholla	elmax	x,xxx	kW	Lämmityksen/huonelämpötilan säädön tyyppi (valitaan yksi)
Vähimmäislämpöteholla	elmin	x,xxx	kW	yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä	[kyllä/ei]
Valmiustilassa	elSB	x,xxx	kW	kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä	[kyllä/ei]
				mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä	[kyllä/ei]
				sähköisellä huonelämpötilan säädöllä	[kyllä/ei]
				sähköinen huonelämpötilan säätö ja vuorokausiajastin	[kyllä/ei]
				sähköinen huonelämpötilan säätö ja viikkoajastin	[kyllä/ei]
				Muut säätömahdollisuudet (voidaan valita useita)
				huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa	[kyllä/ei]
				huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa	[kyllä/ei]
				etäohjausmahdollisuuden kanssa	[kyllä/ei]
				mukautuvan käynnistyksen ohjauksen kanssa	[kyllä/ei]
				käyntiajan rajoituksen kanssa	[kyllä/ei]
				lämpösäteilyanturin kanssa	[kyllä/ei]
Yhteystiedot	Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite:

Taulukko 3

Kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien tietovaatimukset:

Mallitunniste(et):

Lämmitystapa: [infrapuna/säteilyputki]

Polttoaine

Tilalämmityksen päästöt (2)

NOx

Valitaan polttoainetyyppi

[kaasumainen/nestemäinen]

[täsmennettävä]

mg/kWhinput (ylempi lämpöarvo)

Ominaispiirteet ainoastaan ensisijaista polttoainetta käytettäessä

Kohta

Symboli

Arvo

Yksikkö

Kohta

Symboli

Arvo

Yksikkö

Lämpöteho

Hyötysuhde (ylempi lämpöarvo) – ainoastaan paikalliset putkitilalämmittimet (3)

Nimellislämpöteho

Pnom

x,x

Hyötysuhde nimellislämpöteholla

ηth,nom

x,x

Vähimmäislämpöteho

Pmin

[x,x/ei sovelleta]

Hyötysuhde vähimmäislämpöteholla

ηth,min

[x,x/ei sovelleta]

Vähimmäislämpöteho (prosentteina nimellislämpötehosta)

[x]

Putkijärjestelmän nimellislämpöteho (tarvittaessa)

Psystem

x,x

Putkilohkon nimellislämpöteho (tarvittaessa)

Pheater,i

[x,x/ei sovelleta]

Putkilohkon hyötysuhde vähimmäislämpöteholla (tarvittaessa)

ηi

[x,x/ei sovelleta]

(tarvittaessa toistetaan, jos lohkoja on useita)

[x,x/ei sovelleta]

(tarvittaessa toistetaan, jos lohkoja on useita)

[x,x/ei sovelleta]

identtisten putkilohkojen lukumäärä

[x]

[-]

Säteilykerroin

Kuoren häviöt

säteilykerroin nimellislämpöteholla

RFnom

[x,x]

[-]

Kuoren eristysluokka

W/(m2K)

säteilykerroin vähimmäislämpöteholla

RFmin

[x,x]

[-]

Kuoren häviökerroin

Fenv

[x,x]

putkilohkon säteilykerroin nimellislämpöteholla

RFi

[x,x]

[-]

Lämmönkehitin sijoitetaan lämmitettävän alueen ulkopuolelle

[kyllä/ei]

(tarvittaessa toistetaan, jos lohkoja on useita)

Lisäsähkönkulutus

Lämmityksen säätötapa (valitaan yksi)

Nimellislämpöteholla

elmax

x,xxx

—	yksiportainen

[kyllä/ei]

Vähimmäislämpöteholla

elmin

x,xxx

—	kaksiportainen

[kyllä/ei]

Valmiustilassa

elSB

x,xxx

—

moduloiva

[kyllä/ei]

Jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve

Sytytysliekin tehontarve (tarvittaessa)

Ppilot

[x,xxx/ei sovelleta]

Yhteystiedot

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite:

(1)

NOx = typen oksidit

(2)

NOx = typen oksidit

(3) Paikallisilla infrapunatilalämmittimillä painotetun lämpöhyötysuhteen oletusarvo on 85,6 %.

LIITE III

Mittaukset ja laskelmat

1) Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2–5 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

2) Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset

a)	Nimellislämpötehon ja tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ilmoitetut arvot pyöristetään yhteen desimaaliin.

b)	Päästöjen ilmoitetut arvot pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

3) Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat yleiset vaatimukset

a)	Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus (ηS ) lasketaan tilalämmityksen kausittaisena energiatehokkuutena aktiivitilassa (ηS,on ) korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmön varaus ja lämmityksen säätö, lisäsähkönkulutus ja jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutus.

b)	Sähkönkulutus kerrotaan muuntokertoimella (CC) 2,5.

4) Päästöjä koskevat yleiset vaatimukset

a)	Kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä mittauksissa otetaan huomioon typen oksidien päästöt. Typen oksidien päästöt lasketaan typpimonoksidin ja typpidioksidin summana ja ilmaistaan typpidioksidina.

5) Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityisvaatimukset

Kaikkien muiden kuin kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus määritellään seuraavasti:

ηS = ηS,on – 10 % + F(1) + F(2) + F(3) – F(4) – F(5)

Kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus määritellään seuraavasti:

ηS = ηS,on – F(1) – F(4) – F(5)

Jossa:

—	ηS,on on 5 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa prosentteina;

—

F(1) on korjauskerroin, joka vastaa lämmönvaraus- ja lämmitysvaihtoehtojen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa sähkökäyttöisten varaavien paikallisten tilalämmittimien positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen; ja kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien osalta lämmitysvaihtoehtojen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna;

—	F(2) on korjauskerroin, joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, kun arvot ovat toisensa pois sulkevia tai niitä ei voida laskea yhteen, prosentteina ilmaistuna;

—	F(3) on korjauskerroin, joka vastaa huoneen lämmitysmukavuuden säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, kun arvot voidaan laskea yhteen, prosentteina ilmaistuna;

—	F(4) on korjauskerroin, joka vastaa lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna;

—	F(5) on korjauskerroin, joka vastaa jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna.

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa lasketaan seuraavasti:

Kaikki muut paikalliset tilalämmittimet kuin sähkökäyttöiset paikalliset tilalämmittimet ja kaupalliseen käyttöön tarkoitetut paikalliset tilalämmittimet:

ηS,on = ηth,nom

Jossa:

—	ηth,nom on hyötysuhde nimellislämpöteholla alemman lämpöarvon perusteella.

Sähkökäyttöiset paikalliset tilalämmittimet:

Jossa:

—	CC on muuntokerroin sähköenergiasta primäärienergiaksi.

—	Sähkökäyttöisillä paikallisilla tilalämmittimillä ηth,on on 100 prosenttia.

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetut paikalliset tilalämmittimet:

ηS,on = ηS,th · ηS,RF

Jossa:

—	ηS,th on painotettu lämpöhyötysuhde prosentteina;

—	ηS,RF on päästöhyötysuhde prosentteina.

Paikallisilla infrapunatilalämmittimillä ηS,th on 85,6 prosenttia.

Paikallisilla putkitilalämmittimillä:

ηS,th = (0,15 · ηth,nom + 0,85 · ηth,min ) – Fenv

Jossa:

—	ηth,nom on hyötysuhde nimellislämpöteholla prosentteina ylemmän lämpöarvon perusteella;

—	ηth,min on hyötysuhde vähimmäislämpöteholla prosentteina ylemmän lämpöarvon perusteella;

—	Fenv on lämmönkehittimen kuoren häviöt prosentteina.

Jos valmistaja tai tavarantoimittaja on määritellyt, että paikallisen putkitilalämmittimen lämmönkehitin sijoitetaan lämmitettävään sisätilaan, kuoren häviöt ovat 0 (nolla).

Jos valmistaja tai tavarantoimittaja on määritellyt, että paikallisen putkitilalämmittimen lämmönkehitin sijoitetaan lämmitettävän alueen ulkopuolelle, kuoren häviökerroin riippuu lämmönkehittimen kuoren lämmönläpäisykertoimesta taulukossa 4 esitetyllä tavalla.

Taulukko 4

Lämmönkehittimen kuoren häviökerroin

Kuoren lämmönläpäisykerroin (U)
U ≤ 0,5	2,2 %
0,5 < U ≤ 1,0	2,4 %
1,0 < U ≤ 1,4	3,2 %
1,4 < U ≤ 2,0	3,6 %
U > 2,0	6,0 %

Kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien päästöhyötysuhde lasketaan seuraavasti:

Jossa:

—	RFS on kaupalliseen käyttöön tarkoitetun paikallisen tilalämmittimen säteilykerroin prosentteina.

Kaikki muut kaupalliseen käyttöön tarkoitetut paikalliset tilalämmittimet kuin putkijärjestelmät:

RFS = 0,15 · RFnom + 0,85 · RFmin

Jossa:

—	RFnom on säteilykerroin nimellislämpöteholla prosentteina;

—	RFmin on säteilykerroin vähimmäislämpöteholla prosentteina;

Putkijärjestelmät:

Jossa:

—	RFnom,i on kunkin putkilohkon säteilykerroin nimellislämpöteholla prosentteina;

—	RFmin,i on kunkin putkilohkon säteilykerroin vähimmäislämpöteholla prosentteina;

—	Pheater,i on kunkin putkilohkon lämpöteho kilowatteina ylemmän lämpöarvon perusteella;

—	Psystem on koko putkijärjestelmän lämpöteho kilowatteina ylemmän lämpöarvon perusteella.

Edellä olevaa yhtälöä sovelletaan ainoastaan, jos putkijärjestelmässä sovellettu putkilohkon polttimen, putkien ja heijastimien rakenne on sama kuin yksittäisellä paikallisella putkitilalämmittimellä ja putkilohkon suorituskyvyn määräävät asetukset ovat samat kuin yksittäisellä paikallisella putkitilalämmittimellä.

Korjauskerroin F(1), joka vastaa lämmönsyötön ja lämpötehon säätöjen mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen, jos lämpö jaetaan vapaalla konvektiolla tai puhallinkonvektiolla sähkökäyttöisillä varaavilla paikallisilla tilalämmittimillä, ja kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä negatiivista vaikutusta, joka liittyy tuotteen kykyyn säädellä lämpötehoaan.

Sähkökäyttöisillä varaavilla paikallisilla tilalämmittimillä lämpötehon korjauskerroin F(1) lasketaan seuraavasti:

Jos tuote on varustettu jollakin taulukossa 5 esitetyistä (toisensa pois sulkevista) vaihtoehdoista, korjauskerrointa F(1) kasvatetaan vaihtoehtoa vastaavalla arvolla.

Taulukko 5

Sähkökäyttöisten varaavien paikallisten tilalämmittimien korjauskerroin F(1)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (vain yksi vaihtoehto voidaan valita):	F(1):n arvoa kasvatetaan
manuaalinen lämmönvarauksen säätö, johon liittyy integroitu termostaatti	0,0 %
manuaalinen lämmönvarauksen säätö, johon liittyy huone- ja/tai ulkolämpötilan kompensointi	2,0 %
sähköinen lämmönvarauksen säätö, johon liittyy huone- ja/tai ulkolämpötilan kompensointi tai jota energiantoimittaja säätää	3,5 %

Jos sähkökäyttöisessä varaavassa paikallisessa tilalämmittimessä on puhallinlämmitys, kertoimen F(1) arvoa kasvatetaan vielä 1,5 prosenttia.

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä lämpötehon korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Taulukko 6

Kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien korjauskerroin F(1)

Jos tuotteen lämpötehon säätö on:	F(1) lasketaan seuraavasti:
yksiportainen	F(1) = 5 %
kaksiportainen
moduloiva

Kaksiportaisten kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien korjauskertoimen F(1) pienin arvo on 2,5 prosenttia ja moduloivien kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen paikallisten tilalämmittimien 5 prosenttia.

Paikallisilla tilalämmittimillä, jotka eivät ole sähkökäyttöisiä varaavia lämmittimiä eivätkä kaupalliseen käyttöön tarkoitettuja paikallisia tilalämmittimiä, korjauskertoimen F(1) arvo on 0 (nolla).

Kaikilla paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin F(2) on jokin taulukossa 7 annetuista arvoista riippuen siitä, mitä säätötapaa sovelletaan. Ainoastaan yksi arvo voidaan valita.

Taulukko 7

Korjauskerroin F(2)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (vain yksi vaihtoehto voidaan valita):	F(2)
	sähkökäyttöiset paikalliset tilalämmittimet					kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet
	Siirrettävä	Kiinteä	Varaava	Lattialämmitys	Säteilevä
Yksiportainen lämmitys ilman huonelämpötilan säätöä	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Kaksi tai useampi manuaalista porrasta ilman huonelämpötilan säätöä	1,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	2,0 %	1,0 %
Mekaanisella termostaatilla toteutetulla huonelämpötilan säädöllä	6,0 %	1,0 %	0,5 %	1,0 %	1,0 %	2,0 %
Sähköisellä huonelämpötilan säädöllä	7,0 %	3,0 %	1,5 %	3,0 %	2,0 %	4,0 %
Sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja vuorokausiajastimella	8,0 %	5,0 %	2,5 %	5,0 %	3,0 %	6,0 %
Sähköisellä huonelämpötilan säädöllä ja viikkoajastimella	9,0 %	7,0 %	3,5 %	7,0 %	4,0 %	7,0 %

Korjauskerrointa F(2) ei sovelleta kaupalliseen käyttöön tarkoitettuihin paikallisiin tilalämmittimiin.

Kaikilla paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin F(3) on taulukossa 8 annettujen arvojen summa riippuen siitä, mitä säätötapaa sovelletaan.

Taulukko 8

Korjauskerroin F(3)

Jos tuote on varustettu jollakin seuraavista (voidaan valita useampi vaihtoehto):	F(3)
	sähkökäyttöiset paikalliset tilalämmittimet					kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet
	Siirrettävä	Kiinteä	Varaava	Lattialämmitys	Säteilevä
Huonelämpötilan säätö läsnäolotunnistimen kanssa	1,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	2,0 %	1,0 %
Huonelämpötilan säätö avoimen ikkunan tunnistimen kanssa	0,0 %	1,0 %	0,5 %	1,0 %	1,0 %	1,0 %
Etäohjausmahdollisuuden kanssa	0,0 %	1,0 %	0,5 %	1,0 %	1,0 %	1,0 %
Mukautuvan käynnistyksen ohjauksen kanssa	0,0 %	1,0 %	0,5 %	1,0 %	0,0 %	0,0 %
Käyntiajan rajoituksen kanssa	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	1,0 %	0,0 %
Lämpösäteilyanturin kanssa	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	1,0 %	0,0 %

Lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin F(4) lasketaan seuraavasti:

Tällä korjauskertoimella otetaan huomioon lisäsähkönkulutus päälle kytkettynä -tilassa ja valmiustilassa.

Sähkökäyttöisillä paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin F(4) lasketaan seuraavasti:

Jossa:

—	elsb on virrankulutus valmiustilassa kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina;

—

α on kerroin, jolla otetaan huomioon, onko tuote komission asetuksen (EY) N:o 1275/2008 (1) vaatimusten mukainen:

—	jos tuote on asetuksessa (EY) N:o 1275/2008 vahvistettujen raja-arvojen mukainen, α on 0 (nolla);

—	jos tuote ei ole asetuksessa (EY) N:o 1275/2008 vahvistettujen raja-arvojen mukainen, α on 1,3.

Kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Jossa:

—	elmax on virrankulutus nimellislämpöteholla kilowatteina;

—	elmin on virrankulutus vähimmäislämpöteholla kilowatteina. Jos tuotteella ei ole vähimmäislämpötehoa, käytetään nimellislämpötehon virrankulutuksen arvoa;

—	elsb on tuotteen virrankulutus valmiustilassa kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä lisäsähkönkulutuksen korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Jatkuvasti palavan sytytysliekin energiankulutukseen liittyvä korjauskerroin F(5) lasketaan seuraavasti:

Korjauskertoimella otetaan huomioon jatkuvasti palavan sytytysliekin tehontarve.

Kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Jossa:

—	Ppilot on sytytysliekin energiankulutus kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilla paikallisilla tilalämmittimillä korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

Jos tuotteessa ei ole jatkuvasti palavaa sytytysliekkiä, Ppilot on 0 (nolla).

Jossa:

—	Ppilot on sytytysliekin energiankulutus kilowatteina;

—	Pnom on tuotteen nimellislämpöteho kilowatteina.

(1) Komission asetus (EY) N:o 1275/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanosta kotitalouksissa ja toimistoissa käytettävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutuksen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 339, 18.12.2008, s. 45).

LIITE IV

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

1)	Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden.

Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos:

a)	ilmoitetut arvot täyttävät liitteessä II asetetut vaatimukset;

b)	sähkökäyttöisillä paikallisilla tilalämmittimillä tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs ei ole huonompi kuin ilmoitettu arvo laitteen nimellislämpöteholla;

c)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

d)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla kaasumaista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

e)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä typen oksidien päästöt ovat enintään 10 prosenttia ilmoitettua arvoa suuremmat;

f)	paikallisilla infrapunatilalämmittimillä ja paikallisilla putkitilalämmittimillä tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus on enintään 10 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

g)	paikallisilla infrapunatilalämmittimillä ja paikallisilla putkitilalämmittimillä typen oksidien päästöt ovat enintään 10 prosenttia ilmoitettua arvoa suuremmat.

Jos 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaavista malleista ole tämän asetuksen mukainen. Jos mitään 2 kohdan c–i alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Valitut kolme ylimääräistä laitetta voivat vaihtoehtoisesti olla yhtä tai useampaa vastaavaa mallia, jotka on luetteloitu vastaavina tuotteina tavarantoimittajan teknisessä dokumentaatiossa.

Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos:

a)	ilmoitetut arvot täyttävät liitteessä II asetetut vaatimukset;

b)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla nestemäistä polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

c)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla kaasumaista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs on enintään 8 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

d)	kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta käyttävillä paikallisilla tilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona lasketut typen oksidien päästöt ovat enintään 10 prosenttia ilmoitettua arvoa suuremmat;

e)	paikallisilla infrapunatilalämmittimillä ja paikallisilla putkitilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus on enintään 10 prosenttia ilmoitettua arvoa alhaisempi;

f)	paikallisilla infrapunatilalämmittimillä ja paikallisilla putkitilalämmittimillä kolmen ylimääräisen laitteen keskiarvona lasketut typen oksidien päästöt ovat enintään 10 prosenttia ilmoitettua arvoa suuremmat.

Jos 4 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä III vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset viitearvot

Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja typen oksidien päästöjen kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti:

Paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityiset viitearvot

a)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien edestä avointen paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 65 prosenttia;

b)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien edestä suljettujen paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 88 prosenttia;

c)	sähkökäyttöisten paikallisten tilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: yli 39 prosenttia;

d)	paikallisten infrapunatilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 92 prosenttia;

e)	paikallisten putkitilalämmittimien tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden viitearvo: 88 prosenttia.

Paikallisten tilalämmittimien typen oksidien päästöjä koskevat erityiset viitearvot

a)	kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien typen oksidien päästöjen viitearvo: 50 mg/kWhinput ylemmän lämpöarvon perusteella;

b)	paikallisten infrapunatilalämmittimien ja paikallisten putkitilalämmittimien typen oksidien päästöjen viitearvo: 50 mg/kWhinput ylemmän lämpöarvon perusteella;

Edellä 1 ja 2 kohdassa yksilöidyt viitearvot eivät välttämättä tarkoita, että ne voitaisiin kaikki saavuttaa samassa paikallisessa tilalämmittimessä.

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/100

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/1189,

annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kiinteän polttoaineen kattiloiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

on kuullut direktiivin 2009/125/EY 18 artiklassa tarkoitettua kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)

Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdassa säädetään, että komissio ottaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä tuotteille, joihin liittyy suuria mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa lämmityslaitteet, kuten kiinteän polttoaineen kattilat sekä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvat kokoonpanot.

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja kaupallisissa tarkoituksissa yleisesti käytettäviin kiinteän polttoaineen kattiloihin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä unionista ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu.

(4)

Tämän asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisiksi kiinteän polttoaineen kattiloihin liittyviksi ympäristönäkökohdiksi on määritelty käytönaikainen energiankulutus ja käytönaikaiset hiukkasten (pölyn), orgaanisesti sitoutuneen hiilen (OGC), hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt. Kiinteän polttoaineen kattiloihin liittyvän vuotuisen energiankulutuksen odotetaan olevan 530 petajoulea (noin 12,7 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) vuonna 2030 ja vuotuisten päästöjen odotetaan olevan 25 kilotonnia hiukkasia, 25 kilotonnia orgaanisesti sitoutunutta hiiltä ja 292 kilotonnia hiilimonoksidia vuonna 2030. Typen oksidien päästöjen odotetaan kasvavan, koska markkinoille on tulossa uusia kiinteän polttoaineen kattiloiden malleja, joilla pyritään suurempaan energiatehokkuuteen ja alhaisempiin orgaanisiin päästöihin. Taustaselvitys osoittaa, että kiinteän polttoaineen kattiloiden käytönaikaista energiankulutusta ja päästöjä voidaan merkittävästi alentaa.

(5)

Taustaselvitys osoittaa, etteivät muita direktiivin 2009/125/EY liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettuja tuotteiden ekologisen suunnittelun parametreja koskevat vaatimukset ole tarpeen kiinteän polttoaineen kattiloiden tapauksessa. Etenkään dioksiinien ja furaanien päästöjä ei pidetä merkittävinä.

(6)

Kattiloilla, jotka tuottavat lämpöä ainoastaan lämmintä juoma- tai talousvettä varten, kattiloilla, joita käytetään kaasumaisten lämmönsiirtoaineiden lämmittämiseen ja jakeluun, ja yhteistuotantokattiloilla, joiden sähköntuotantokapasiteetti on vähintään 50 kilowattia, on teknisiä erityispiirteitä ja ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ei-puumaista biomassaa käyttävät kattilat jätetään asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävästi Euroopan laajuista tietoa, jonka perusteella voitaisiin määritellä niitä koskevien ekosuunnitteluvaatimusten asianmukaiset tasot. Niillä saattaa myös olla muita merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten furaani- ja dioksiinipäästöjä. Sitä, onko ei-puumaista biomassaa käyttäville kattiloille tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia, arvioidaan uudelleen tämän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä.

(7)	Kiinteän polttoaineen kattiloiden energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää olemassa olevilla avoimilla teknologioilla ilman, että näiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kokonaiskustannukset kohoavat.

(8)

Tässä asetuksessa vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/1187 (2) arvioidaan vuoteen 2030 mennessä johtavan yhdessä noin 18 petajoulen (noin 0,4 Mtoe) vuotuisiin säästöihin energiankulutuksessa ja siihen liittyen noin 0,2 kilotonnin vähennykseen hiilidioksidipäästöissä sekä noin 10 kilotonnin vähennykseen hiukkaspäästöissä, 14 kilotonnin vähennykseen orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöissä ja 130 kilotonnin vähennykseen hiilimonoksidipäästöissä.

(9)	Ekosuunnitteluvaatimuksilla olisi yhdenmukaistettava kiinteän polttoaineen kattiloiden energiankulutusta ja päästöjä koskevat vaatimukset kaikkialla unionissa. Näin parannettaisiin sisämarkkinoiden toimivuutta ja kyseisten tuotteiden ympäristönsuojelullista tasoa.

(10)	Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa kiinteän polttoaineen kattiloiden toiminnallisuuteen tai kohtuulliseen hintaan loppukäyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia.

(11)

Ekosuunnitteluvaatimukset olisi otettava käyttöön siten, että valmistajille jää riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Voimaantulovaiheet olisi ajoitettava niin, että valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannusvaikutukset otetaan huomioon samalla, kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa.

(12)

Tuoteparametrit olisi mitattava ja laskettava käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittaus- ja laskentamenetelmät, mukaan luettuina eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla, jotka on laadittu komission toimeksiannosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (3) säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

(13)

Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa täsmennetään sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät. Vaikka onkin asianmukaista arvioida kolmannen osapuolen tekemän sertifioinnin soveltuvuutta komission asetuksessa (EU) N:o 813/2013 (4) vaadittuna ajankohtana, ei ole suotavaa eikä vaikuta mahdolliselta, että kiinteän polttoaineen kattiloiden vaatimustenmukaisuuden arviointiin tehdään muutoksia ennen ekosuunnitteluvaatimusten voimaantuloa.

(14)	Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitettuun tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot siltä osin kuin ne liittyvät tässä asetuksessa asetettuihin vaatimuksiin.

(15)	Kiinteän polttoaineen kattiloiden ympäristövaikutusten rajoittamiseksi edelleen valmistajien olisi annettava tietoja niiden purkamisesta, kierrätyksestä ja käytön jälkeisestä käsittelystä.

(16)

Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että kiinteän polttoaineen kattiloiden elinkaarenaikaista ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla.

(17)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (5) soveltamista, tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset nimellislämpöteholtaan enintään 500 kilowatin kiinteän polttoaineen kattiloiden markkinoille saattamiselle ja käyttöönotolle, mukaan lukien laitteet, jotka sisältyvät delegoidun asetuksen (EU) N:o 2015/… 2 artiklassa määriteltyihin kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuviin kokoonpanoihin.

2. Tätä asetusta ei sovelleta

a)	kattiloihin, jotka tuottavat lämpöä ainoastaan lämmintä juoma- tai talousvettä varten,

b)	kattiloihin, joita käytetään kaasumaisten lämmönsiirtoaineiden kuten höyryn tai ilman lämmittämiseen ja jakeluun,

c)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloihin, joiden suurin sähköntuotantokapasiteetti on 50 kilowattia tai enemmän,

d)	ei-puumaista biomassaa käyttäviin kattiloihin.

2 artikla

Määritelmät

Direktiivin 2009/125/EY 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

3)	’kiinteää polttoainetta käyttävällä lämmönkehittimellä’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan osaa, joka tuottaa lämpöä kiinteitä polttoaineita polttamalla;

4)	’nimellislämpöteholla’ (Pr) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan kilowatteina ilmaistua ilmoitettua lämpötehoa, kun se tuottaa lämpöä suljettujen tilojen lämmitykseen ensisijaisella polttoaineella;

5)	’kiinteällä polttoaineella’ tarkoitetaan polttoainetta, joka on kiinteää tavanomaisessa sisälämpötilassa, mukaan lukien kiinteä biomassa ja kiinteät fossiiliset polttoaineet;

7)	’puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan puista ja pensaista peräisin olevaa biomassaa, mukaan lukien halot, puuhake, puristettu puu pelletteinä, puristettu puu briketteinä ja sahanpuru;

8)	’ei-puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta biomassaa kuin puumaista biomassaa, mukaan lukien oljet, norsunheinät, ruo'ot, hedelmäytimet, jyvät, oliivin kivet, oliivikakut ja pähkinänkuoret;

9)	’fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta polttoainetta kuin biomassaa, mukaan lukien antrasiitti, ruskohiili, koksi ja bituminen kivihiili; tämän asetuksen soveltamiseksi sillä tarkoitetaan myös turvetta;

10)	’biomassakattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, jossa käytetään biomassaa ensisijaisena polttoaineena;

11)	’ei-puumaisen biomassan kattilalla’ tarkoitetaan biomassakattilaa, jossa käytetään ei-puumaista biomassaa ensisijaisena polttoaineena ja jonka osalta puumaista biomassaa, fossiilisia polttoaineita tai biomassan ja fossiilisen polttoaineen seosta ei ole lueteltu muina sopivina polttoaineina;

12)	’ensisijaisella polttoaineella’ tarkoitetaan yhtä kiinteää polttoainetta, jota kattilassa on ensisijaisesti käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti;

13)

’muulla sopivalla polttoaineella’ tarkoitetaan muuta kiinteää polttoainetta kuin ensisijaista polttoainetta, jota kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti; tähän sisältyvät kaikki polttoaineet, jotka on mainittu asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetussa käyttöoppaassa, valmistajan vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla, teknisessä myynninedistämismateriaalissa ja mainoksissa;

14)	’kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, joka pystyy tuottamaan samanaikaisesti lämpöä ja sähköä;

15)	’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella’ (ηs ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan tuottaman määrätyn lämmityskauden lämmitystarpeen ja tämän tarpeen täyttämiseksi tarvittavan vuotuisen energiankulutuksen suhdetta prosentteina ilmaistuna;

16)	’hiukkasilla’ tarkoitetaan muodoltaan, rakenteeltaan ja tiheydeltään erilaisia hiukkasia, jotka ovat hajautuneet savukaasun kaasufaasiin.

Liitteiden II–V soveltamiseksi liitteessä I annetaan lisämääritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset ja aikataulu

1. Kiinteän polttoaineen kattiloiden ekosuunnitteluvaatimukset asetetaan liitteessä II.

2. Kiinteän polttoaineen kattiloiden on täytettävä liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa asetetut vaatimukset 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen.

3. Ekosuunnitteluvaatimusten noudattamista koskevat mittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteessä III vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

2. Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten tekniseen dokumentaatioon on sisällyttävä tämän asetuksen liitteessä II olevan 2 kohdan c alakohdassa määritellyt tiedot.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Jäsenvaltioiden on noudatettava tämän asetuksen liitteessä IV esitettyä tarkastusmenettelyä suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia tämän asetuksen liitteessä II asetettujen vaatimusten varmistamiseksi.

6 artikla

Ohjeelliset viitearvot

Markkinoiden parhaiten suoriutuvia kiinteän polttoaineen kattiloita tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä V.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen teknologian kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2022. Uudelleentarkastelussa on erityisesti arvioitava, onko asianmukaista

a)	sisällyttää asetuksen soveltamisalaan kiinteän polttoaineen kattilat, joiden nimellislämpöteho on enintään 1 000 kilowattia,

b)	sisällyttää asetuksen soveltamisalaan ei-puumaista biomassaa käyttävät kattilat ja asettaa ekosuunnitteluvaatimukset niiden erityisille epäpuhtauspäästöille,

c)	asettaa vuoden 2020 jälkeen tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset energiatehokkuudelle ja hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen ja hiilimonoksidin päästöille, ja

d)	muuttaa tarkastuksissa sallittuja poikkeamia.

2. Komissio arvioi, onko asianmukaista ottaa käyttöön kolmannen osapuolen tekemä sertifiointi kiinteän polttoaineen kattiloille, ja esittää arvioinnin tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 22 päivänä elokuuta 2018.

8 artikla

Siirtymäsäännös

Jäsenvaltiot voivat 1 päivään tammikuuta 2020 saakka sallia sellaisten kiinteän polttoaineen kattiloiden markkinoille saattamisen ja käyttöön ottamisen, jotka ovat voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisia tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöjen osalta.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1187, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kiinteän polttoaineen kattiloiden sekä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta (katso tämän virallisen lehden s. 43).

(3) Eurooppalaisesta standardoinnista 25 päivänä lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012 (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(4) Komission asetus (EU) N:o 813/2013, annettu 2 päivänä elokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 239, 6.9.2013, s. 136).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

LIITE I

Liitteissä II–V sovellettavat määritelmät

Liitteissä II–V sovelletaan seuraavia määritelmiä:

(1)

’tilalämmityksen kausittaisilla päästöillä’ tarkoitetaan

a)	automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla nimellislämpöteholla tuotettujen päästöjen ja 30 prosentin osateholla tuotettujen päästöjen painotettua keskiarvoa milligrammoina kuutiometriä kohden;

b)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, nimellislämpöteholla tuotettujen päästöjen ja 50 prosentin osateholla tuotettujen päästöjen painotettua keskiarvoa milligrammoina kuutiometriä kohden;

c)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, nimellislämpöteholla tuotettuja päästöjä milligrammoina kuutiometriä kohden;

d)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla nimellislämpöteholla tuotettuja päästöjä milligrammoina kuutiometriä kohden;

(2)	’fossiilisen polttoaineen kattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, jossa käytetään ensisijaisena polttoaineena fossiilista polttoainetta tai biomassan ja fossiilisen polttoaineen seosta;

(3)	’kiinteän polttoaineen kattilan kotelolla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan osaa, joka on suunniteltu kiinteää polttoainetta käyttävän lämmönkehittimen asennusta varten;

(4)	’mallitunnisteella’ tarkoitetaan yleensä aakkosnumeerista tunnusta, joka erottaa tietyn kiinteän polttoaineen kattilamallin muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai valmistajan nimi;

(5)	’kondenssikattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, jossa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja määrätyillä veden käyttölämpötiloilla palamistuotteiden sisältämä vesihöyry kondensoidaan osittain tämän vesihöyryn sisältämän latenttilämmön hyödyntämiseksi lämmityksessä;

(6)	’yhdistelmäkattilalla’ tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilaa, joka on suunniteltu tuottamaan lämpöä myös lämpimän juoma- tai talousveden toimittamiseksi määrätyillä lämpötiloilla, määrillä ja virtaamilla määrättyinä aikaväleinä ja joka on liitetty ulkoiseen juoma- tai talousveden jakeluun;

(7)

’muulla puumaisella biomassalla’ tarkoitetaan muuta puumaista biomassaa kuin halkoja, joiden kosteuspitoisuus on 25 prosenttia tai vähemmän, puuhaketta, jonka kosteuspitoisuus on 15 prosenttia tai enemmän, pelletteinä tai briketteinä olevaa puristettua puuta tai sahanpurua, jonka kosteuspitoisuus on 50 prosenttia tai vähemmän;

(8)	’kosteuspitoisuudella’ tarkoitetaan polttoaineen sisältämän veden massaa suhteessa kiinteän polttoaineen kattilassa käytetyn polttoaineen kokonaismassaan;

(9)	’muulla fossiilisella polttoaineella’ tarkoitetaan muuta fossiilista polttoainetta kuin bitumista kivihiiltä, ruskohiiltä (myös briketteinä), koksia, antrasiittia tai fossiilisten polttoaineiden seosta briketteinä;

(10)	’sähköhyötysuhteella’ (ηel ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilan sähkötuotoksen ja kokonaisottoenergian suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun kokonaisottoenergia ilmastaan ylempänä lämpöarvona tai loppuenergiana kerrottuna muuntokertoimella;

(11)

(12)	’muuntokertoimella’ (CC) tarkoitetaan kerrointa, joka vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (1) tarkoitettua EU:n sähköntuotannon arvioitua keskimääräistä 40 prosentin hyötysuhdetta; muuntokertoimen arvo on CC = 2,5;

(13)	’sähkötehotarpeella suurimmalla lämpöteholla’ (elmax ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan virrankulutusta nimellislämpöteholla kilowatteina ilmaistuna, varalämmittimen ja kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen sähkönkulutus pois luettuna;

(14)	’sähkötehotarpeella vähimmäislämpöteholla’ (elmin ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan virrankulutusta sovellettavalla osakuormalla kilowatteina ilmaistuna, varalämmittimen ja kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen sähkönkulutus pois luettuna;

(15)

(16)	’sovellettavalla osakuormalla’ tarkoitetaan automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla toimintaa 30 prosentissa nimellislämpötehosta ja käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää 50 prosentin osateholla, toimintaa 50 prosentissa nimellislämpötehosta;

(17)	’valmiustilan tehonkulutuksella’ (PSB ) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan tehonkulutusta valmiustilassa kilowatteina ilmaistuna, kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen tehonkulutus pois luettuna;

(18)

(19)

’tilalämmityksen kausittaisella energiatehokkuudella aktiivitilassa’ (ηson ) tarkoitetaan

a)	automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla nimellislämpöteholla saavutettavan hyötysuhteen ja 30 prosentin osateholla saavutettavan hyötysuhteen painotettua keskiarvoa prosentteina ilmaistuna;

b)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, nimellislämpöteholla saavutettavan hyötysuhteen ja 50 prosentin osateholla saavutettavan hyötysuhteen painotettua keskiarvoa prosentteina ilmaistuna;

c)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, nimellislämpöteholla saavutettavaa hyötysuhdetta prosentteina ilmaistuna;

d)	kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla nimellislämpöteholla saavutettavaa hyötysuhdetta prosentteina ilmaistuna;

(20)	’hyötysuhteella’ (η) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan hyötylämpötehon ja kokonaisottoenergian suhdetta prosentteina ilmaistuna, kun kokonaisottoenergia ilmastaan ylempänä lämpöarvona tai loppuenergiana kerrottuna muuntokertoimella;

(21)	’hyötylämpöteholla’ (P) tarkoitetaan kiinteän polttoaineen kattilan lämmönsiirtoaineeseen luovuttamaa lämpötehoa kilowatteina ilmaistuna;

(22)	’lämmönsäätölaitteella’ tarkoitetaan laitetta, joka toimii loppukäyttäjän käyttöliittymänä halutun huoneenlämpötilan arvojen ja ajoituksen suhteen ja viestittää asiaan liittyvät tiedot kiinteän polttoaineen kattilan rajapintaan kuten keskusyksikköön ja auttaa näin säätämään sisälämpötilaa;

(23)

(24)	’vastaavalla mallilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua mallia, jolla on samat liitteessä II olevan 2 kohdan taulukossa 1 esitetyt tekniset parametrit kuin toisella saman valmistajan markkinoille saattamalla mallilla.

LIITE II

Ekosuunnitteluvaatimukset

1. Erityiset ekosuunnitteluvaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2020 kiinteän polttoaineen kattiloiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	nimellislämpöteholtaan enintään 20 kilowatin kattiloiden tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 75 prosenttia;

b)	nimellislämpöteholtaan yli 20 kilowatin kattiloiden tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden on oltava vähintään 77 prosenttia;

c)	tilalämmityksen kausittaiset hiukkaspäästöt saavat olla enintään 40 mg/m3 automaattisyöttöisillä kattiloilla ja enintään 60 mg/m3 käsisyöttöisillä kattiloilla;

d)	orgaanisesti sitoutuneen hiilen tilalämmityksen kausittaiset päästöt saavat olla enintään 20 mg/m3 automaattisyöttöisillä kattiloilla ja enintään 30 mg/m3 käsisyöttöisillä kattiloilla;

e)	hiilimonoksidin tilalämmityksen kausittaiset päästöt saavat olla enintään 500 mg/m3 automaattisyöttöisillä kattiloilla ja enintään 700 mg/m3 käsisyöttöisillä kattiloilla;

f)	typpidioksidina ilmaistut typen oksidien tilalämmityksen kausittaiset päästöt saavat olla enintään 200 mg/m3 biomassakattiloilla ja enintään 350 mg/m3 fossiilisen polttoaineen kattiloilla.

Vaatimukset on täytettävä ensisijaisella polttoaineella ja kaikilla muilla kiinteään polttoaineen kattilaan sopivilla polttoaineilla.

2. Tuotetietovaatimukset

Tammikuun 1 päivästä 2020 kiinteän polttoaineen kattiloista on annettava seuraavat tuotetiedot:

asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla:

(1)	taulukkoon 1 sisältyvät tiedot siten, että siinä esitetyt tekniset parametrit on mitattu ja laskettu liitteen III mukaisesti ja tiedoista käyvät ilmi taulukossa esitetyt merkitykselliset lukuarvot;

(2)	erityiset varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon kiinteän polttoaineen kattilaa koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa;

(3)	kiinteän polttoaineen kattilan oikeaa käyttötapaa ja ensisijaisen polttoaineen ja muiden sopivien polttoaineiden laatuvaatimuksia koskevat ohjeet;

(4)

kiinteän polttoaineen kattiloille suunnitelluista kiinteää polttoainetta käyttävistä lämmönkehittimistä ja tällaisilla lämmönkehittimillä varustettavista kiinteän polttoaineen kattilan koteloista niiden ominaispiirteet, kokoonpanovaatimukset (kiinteän polttoaineen kattiloiden ekosuunnitteluvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi) ja tarvittaessa luettelo valmistajan suosittelemista yhdistelmistä.

b)	valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien vapaasti käytettävissä olevien internetsivustojen ammattihenkilöille tarkoitetussa osassa: purkamista, kierrätystä ja käytön jälkeistä käsittelyä koskevat tiedot.

tämän asetuksen 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavassa teknisessä dokumentaatiossa:

(1)	edellä a ja b alakohdassa luetellut tiedot;

(2)	tarvittaessa luettelo kaikista vastaavista malleista;

(3)

d)	sähköntuotantokapasiteetti merkittynä pysyvällä tavalla kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilaan.

Edellä c alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan yhdistää direktiiviin 2010/30/EU pohjautuvien toimenpiteiden mukaisesti annettuun tekniseen dokumentaatioon.

Taulukko 1

Kiinteän polttoaineen kattiloiden tietovaatimukset

Mallitunniste(et):

Syöttötapa: [Käsisyöttöinen: kattilan kanssa olisi käytettävä kuumavesisäiliötä, jonka tilavuus on vähintään x (1) litraa/Automaattisyöttöinen: kattilan kanssa suositellaan käytettävän kuumavesisäiliötä, jonka tilavuus on vähintään x (2) litraa]

Kondenssikattila: [kyllä/ei]

Kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattila: [kyllä/ei]

Yhdistelmäkattila: [kyllä/ei]

Polttoaine

Ensisijainen polttoaine (vain yksi):

Muut sopivat polttoaineet:

ηs [%]:

Tilalämmityksen kausittaiset päästöt (4)

OGC

NOx

[x] mg/m3

Halot, kosteuspitoisuus ≤ 25 %

[kyllä/ei]

Puuhake, kosteuspitoisuus 15–35 %

[kyllä/ei]

Puuhake, kosteuspitoisuus > 35 %

[kyllä/ei]

Pelletteinä tai briketteinä oleva puristettu puu

[kyllä/ei]

Sahanpuru, kosteuspitoisuus ≤ 50 %

[kyllä/ei]

Muu puumainen biomassa

[kyllä/ei]

Ei-puumainen biomassa

[kyllä/ei]

Bituminen kivihiili

[kyllä/ei]

Ruskohiili (myös briketteinä)

[kyllä/ei]

Koksi

[kyllä/ei]

Antrasiitti

[kyllä/ei]

Fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä

[kyllä/ei]

Muu fossiilinen polttoaine

[kyllä/ei]

Biomassan (30–70 %)/fossiilisten polttoaineiden seos briketteinä

[kyllä/ei]

Muu biomassan ja fossiilisten polttoaineiden seos

[kyllä/ei]

Ominaispiirteet ainoastaan ensisijaista polttoainetta käytettäessä:

Kohta

Symboli

Arvo

Yksikkö

Kohta

Symboli

Arvo

Yksikkö

Hyötylämpöteho

Hyötysuhde

Nimellislämpöteholla

Pn (3)

x,x

Nimellislämpöteholla

ηn

x,x

[30 %/50 %]:n osateholla, tapauksen mukaan

[x,x/ei sovelleta]

[30 %/50 %]:n osateholla, tapauksen mukaan

ηp

[x,x /ei sovelleta]

Kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattilat: Sähköhyötysuhde

Lisäsähkönkulutus

Nimellislämpöteholla

elmax

x,xxx

Nimellislämpöteholla

ηel,n

x,x

[30 %/50 %]:n osateholla, tapauksen mukaan

elmin

[x,xxx /ei sovelleta]

Kiinteän sekundaarisen päästövähennyslaitteen kulutus, tapauksen mukaan

[x,xxx /ei sovelleta]

Valmiustilassa

PSB

x,xxx

Yhteystiedot

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite:

(1) Säiliön tilavuus = 45 * Pr * (1 – 2,7/Pr ) tai 300 litraa, riippuen siitä, kumpi on suurempi, kun Pr ilmaistaan kilowatteina.

(2) Säiliön tilavuus = 20 * Pr , kun Pr ilmaistaan kilowatteina.

(3) Ensisijaisella polttoaineella Pn on yhtä suuri kuin Pr .

(4) PM = hiukkaset, OGC = orgaanisesti sitoutunut hiili, CO = hiilimonoksidi, NOx = typen oksidit.

LIITE III

Mittaukset ja laskelmat

2. Mittauksia ja laskelmia koskevat yleiset vaatimukset

Kiinteän polttoaineen kattilat on testattava ensisijaisella polttoaineella ja kaikilla liitteessä II olevassa taulukossa 1 mainituilla muilla sopivilla polttoaineilla. Tästä ovat poikkeuksena kattilat, jotka testataan puuhakkeella, jonka kosteuspitoisuus on yli 35 prosenttia, ja jotka täyttävät sovellettavat vaatimukset; näiden kattiloiden katsotaan täyttävän nämä vaatimukset myös sellaisen puuhakkeen osalta, jonka kosteuspitoisuus on 15–35 prosenttia, eikä niitä tarvitse testata puuhakkeella, jonka kosteuspitoisuus on 15–35 prosenttia.

b)	Tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden ja tilalämmityksen kausittaisten päästöjen ilmoitetut arvot pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

c)	Kiinteän polttoaineen kattilalle suunniteltu kiinteää polttoainetta käyttävä lämmönkehitin testataan asianmukaisen kiinteän polttoaineen kattilan kotelon kanssa ja tällaisella lämmönkehittimellä varustettava kiinteän polttoaineen kattilan kotelo asianmukaisen lämmönkehittimen kanssa.

3. Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat yleiset vaatimukset

a)	Hyötysuhteen arvot ηn ja ηp ja hyötylämpötehon arvot P n ja Pp on mitattava, tapauksen mukaan. Kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla on mitattava myös sähköhyötysuhteen arvo ηel,n .

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs lasketaan tilalämmityksen kausittaisena energiatehokkuutena aktiivitilassa η son korjattuna osuuksilla, joilla otetaan huomioon lämmönsäätölaitteet ja lisäsähkönkulutus, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloiden osalta lisäämällä sähköhyötysuhde kerrottuna muuntokertoimella CC = 2,5.

c)	Sähkönkulutus kerrotaan muuntokertoimella CC = 2,5.

4. Tilalämmityksen kausittaista energiatehokkuutta koskevat erityisvaatimukset

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus ηs määritellään seuraavasti:

ηs = ηson – F(1) – F(2) + F(3)

jossa

(1)	ηson on 4 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa prosentteina;

(2)	F(1) vastaa lämmönsäätölaitteiden mukautetusta vaikutuksesta johtuvaa tilalämmityksen kausittaisen energiatehokkuuden heikkenemistä; F(1) = 3 %;

(3)	F(2) vastaa 4 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettua lisäsähkönkulutuksen negatiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna;

(4)	F(3) vastaa kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloiden sähköhyötysuhteen positiivista vaikutusta tilalämmityksen kausittaiseen energiatehokkuuteen prosentteina ilmaistuna; se lasketaan seuraavasti: F(3) = 2,5 × ηel,n

Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus aktiivitilassa ηson lasketaan seuraavasti:

(1)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, ja automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla: ηson = 0,85 × ηp + 0,15 × ηn

(2)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla: ηson = ηn

F(2) lasketaan seuraavasti:

(1)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, ja automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla: F(2) = 2,5 × (0,15 × elmax + 0,85 × elmin + 1,3 × PSB )/(0,15 × Pn + 0,85 × Pp )

(2)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla: F(2) = 2,5 × (elmax + 1,3 × PSB)/Pn

5. Ylemmän lämpöarvon laskeminen

Ylempi lämpöarvo (GCV) johdetaan kuiva-aineen ylemmästä lämpöarvosta (GCVmf ) seuraavasti:

GCV = GCVmf × (1 – M)

jossa

a)	GCV ja GCVmf ilmastaan megajouleina kilogrammaa kohden;

b)	M on polttoaineen kosteuspitoisuus osuutena polttoaineen kokonaismassasta.

6. Tilalämmityksen kausittaiset päästöt

a)	Hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt ilmaistaan vakioituina kuivaan savukaasuun, joka sisältää 10 prosenttia happea, ja vakio-olosuhteissa 0 °C ja 1013 millibaaria.

Hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien tilalämmityksen kausittaiset päästöt Es lasketaan seuraavasti:

(1)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita voidaan käyttää jatkuvasti 50 prosentin osateholla, ja automaattisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla: Es = 0,85 × Es,p + 0,15 × Es,n

(2)	käsisyöttöisillä kiinteän polttoaineen kattiloilla, joita ei voida käyttää jatkuvasti 50 prosentin tai sitä pienemmällä osateholla, ja kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla: Es = Es,n

jossa

a)	Es,p on hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt mitattuna 30 prosentin tai 50 prosentin osateholla, tapauksen mukaan;

b)	Es,n on hiukkasten, orgaanisesti sitoutuneen hiilen, hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt mitattuna nimellislämpöteholla.

c)	Hiukkaspäästöt mitataan gravimetrisellä menetelmällä, jossa jätetään huomioimatta orgaanisesti sitoutuneen hiilen muodostamat hiukkaset, kun savukaasu sekoittuu ympäröivään ilmaan.

d)	Typen oksidien päästöt lasketaan typpimonoksidin ja typpidioksidin summana ja ilmastaan typpidioksidina.

LIITE IV

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

1.	Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden. Laite on testattava yhdellä tai useammalla polttoaineella, jonka ominaisuudet ovat samaa luokkaa kuin polttoaineella, jota valmistaja on käyttänyt tehdessään liitteen III mukaiset mittaukset.

Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos:

a)	teknisessä dokumentaatiossa annetut arvot täyttävät liitteessä II asetetut vaatimukset; ja

b)	taulukossa 2 lueteltujen malliparametrien testauksella on osoitettu vaatimustenmukaisuus kaikkien näiden parametrien osalta.

Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaava malli ole tämän asetuksen mukainen. Jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Valitut kolme ylimääräistä laitetta voivat vaihtoehtoisesti olla yhtä tai useampaa vastaavaa mallia, jotka on luetteloitu vastaavina tuotteina valmistajan teknisessä dokumentaatiossa.

4.	Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukainen, jos taulukossa 2 lueteltujen malliparametrien testauksella kolmessa ylimääräisessä laitteessa on osoitettu vaatimustenmukaisuus kaikkien näiden parametrien osalta.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä III vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Tässä liitteessä esitetyt sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä valmistaja tai maahantuoja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettujen arvojen määrittämisessä.

Taulukko 2

Parametri	Tarkastuksissa sallitut poikkeamat
Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus η s	Määritetty arvo (1) on enintään 4 prosenttia pienempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.
Hiukkaspäästöt	Määritetty arvo (1) on enintään 9 mg/m3 suurempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.
Orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt	Määritetty arvo (1) on enintään 7 mg/m3 suurempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.
Hiilimonoksidipäästöt	Määritetty arvo (1) on enintään 30 mg/m3 suurempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.
Typen oksidien päästöt	Määritetty arvo (1) on enintään 30 mg/m3 suurempi kuin laitteen ilmoitettu arvo.

(1) Määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo 3 kohdan mukaisesti testattujen kolmen lisälaitteen osalta.

LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset viitearvot

Kiinteän polttoaineen kattiloiden parasta markkinoilla saatavilla olevaa teknologiaa tämän asetuksen voimaantuloajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot ovat seuraavat. Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana yhdenkään kiinteän polttoaineen kattilan ei todettu täyttävän kaikkia 1 ja 2 kohdassa yksilöityjä arvoja. Useat kiinteän polttoaineen kattilat täyttivät yhden tai useamman seuraavista arvoista:

1.	Tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus: 96 prosenttia kiinteän polttoaineen yhteistuotantokattiloilla, 90 prosenttia kondenssikattiloilla ja 84 prosenttia muilla kiinteän polttoaineen kattiloilla.

Tilalämmityksen kausittaiset päästöt:

a)	hiukkaspäästöt 2 mg/m3 biomassakattiloilla; 10 mg/m3 fossiilisen polttoaineen kattiloilla;

b)	orgaanisesti sitoutuneen hiilen päästöt 1 mg/m3;

c)	hiilimonoksidipäästöt 6 mg/m3;

d)	typen oksidien päästöt 97 mg/m3 biomassakattiloilla; 170 mg/m3 fossiilisen polttoaineen kattiloilla.

Edellä 1 kohdassa ja 2 kohdan a–d alakohdassa yksilöidyt viitearvot eivät välttämättä tarkoita, että ne voitaisiin kaikki saavuttaa samassa kiinteän polttoaineen kattilassa. Esimerkki arvojen hyvästä yhdistelmästä on olemassa oleva malli, jonka tilalämmityksen kausittainen energiatehokkuus on 81 % ja tilalämmityksen kausittaiset päästöt ovat seuraavat: hiukkaset 7 mg/m3, orgaanisesti sitoutunut hiili 2 mg/m3, hiilimonoksidi 6 mg/m3 ja typen oksidit 120 mg/m3.

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/115

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/1190,

annettu 20 päivänä heinäkuuta 2015,

kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen III muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan,

on kuullut kuluttajien turvallisuutta käsittelevää tiedekomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kosmetiikan ja kuluttajille tarkoitettujen muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden tiedekomitea, joka myöhemmin korvattiin komission päätöksellä 2004/210/EY (2) perustetulla kulutustavaroita käsittelevällä tiedekomitealla, katsoi vuonna 2001 julkaistun, hiusten kestoväriä ja virtsarakonsyöpäriskiä käsittelevän tutkimuksen (”Use of permanent hair dyes and bladder cancer risk”) perusteella, että hiusvärien mahdollisiin riskeihin on syytä puuttua. Kulutustavaroita käsittelevä tiedekomitea suositteli lausunnoissaan, että komissio ryhtyy lisätoimiin hiusväriaineiden käytön valvomiseksi.

(2)

Lisäksi kulutustavaroita käsittelevä tiedekomitea suositteli, että hiusväriaineille laaditaan turvallisuuden arviointia koskeva yleinen strategia, joka sisältää vaatimukset hiusvärituotteissa käytettävien aineiden testaamisesta niiden mahdollisten lisääntymiselle vaarallisten tai syöpää aiheuttavien vaikutusten varalta.

(3)

Kulutustavaroita käsittelevän tiedekomitean lausuntojen perusteella komissio sopi yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa hiusvärituotteissa käytettävien aineiden sääntelyä koskevasta yleisestä strategiasta, jonka mukaan yritysten oli toimitettava tiedekomitealle riskinarviointia varten asiakirja-aineistot, jotka sisälsivät hiusväriaineiden turvallisuutta koskevat päivitetyt tieteelliset tiedot.

(4)

Kulutustavaroita käsittelevä tiedekomitea, joka on sittemmin korvattu komission päätöksellä 2008/721/EY (3) perustetulla kuluttajien turvallisuutta käsittelevällä tiedekomitealla, arvioi sellaisten yksittäisten aineiden turvallisuutta, joiden päivitetyt asiakirja-aineistot yritykset olivat sille toimittaneet.

(5)	Ottaen huomioon kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean antamat lopulliset lausunnot yksittäisten aineiden turvallisuudesta on aiheellista rajoittaa yhdeksän arvioidun hiusväriaineen enimmäispitoisuudet ja sisällyttää ne asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteeseen III.

(6)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea arvioi kuluttajien terveyteen kohdistuvat riskit, joita mahdollisesti aiheutuu hapettavien hiusväriaineiden muodostamista reaktiotuotteista hiusten värjäyksen aikana, ja 21 päivänä syyskuuta 2010 antamassaan lausunnossa se ei käytettävissä olleiden tietojen perusteella nähnyt syytä vakavaan huoleen siitä, että unionissa nykyisin käytettävät hiusvärit ja niiden reaktiotuotteet olisivat lisääntymiselle vaarallisia tai perimää vaurioittavia.

(7)

Yksittäisten hiusväriaineiden mahdollista herkistävyyttä on käsitelty niitä koskevissa kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean riskinarvioinneissa. Jotta kuluttajat saisivat enemmän tietoa hiusväriaineiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista ja hiusvärituotteiden aiheuttama kuluttajien herkistymisriski pienenisi, voimakkaasti tai erityisen voimakkaasti herkistäviä aineita sisältävien hapettavien hiusvärituotteiden ja tiettyjen ei-hapettavien hiusvärituotteiden selosteeseen olisi painettava asianmukaiset varoitukset.

(8)

Asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 oleva hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetun valmisteen määritelmä sulkee pois silmäripsiin käytettävät valmisteet. Niiden poissulkemiselle oli syynä se, että kosmeettisten valmisteiden käyttö yhtäältä hiuksiin ja toisaalta silmäripsiin aiheuttaa eritasoisen riskin. Sen vuoksi oli tarpeen tehdä riskinarviointi, joka koskee tioglykolihapon ja sen suolojen käyttöä silmäripsissä.

(9)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea totesi 11 päivänä marraskuuta 2013 antamassaan tioglykolihappoa ja sen suoloja koskevassa lausunnossaan, että yleiskäyttöön (kuluttajien henkilökohtaiseen kotikäyttöön) tarkoitetut silmäripsien kihartamiseen tarkoitetut valmisteet, jotka sisältävät tioglykolihappoa ja sen suoloja, eivät ole suositeltavia kotikäytön aiheuttaman silmien ärsytysriskin vuoksi. Tioglykolihapon ja sen suolojen turvallinen pitoisuus kyseisissä tuotteissa on 11 prosenttia silloin, kun ammattilainen käyttää valmistetta silmäripsiin, sillä se pienentää riskiä aineen joutumisesta suoraan silmiin. Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea totesi myös, että tioglykolihapon ja sen suolojen käyttö on turvallista enintään 5 prosentin pitoisuutena ihokarvojen poistossa silloin, kun niitä käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti. Kyseisten tyyppisten kosmeettisten valmisteiden turvallisuus riippuu suuresti myös vastuullisesta riskinhallinnasta, johon kuuluvat varoitukset ja kattavat käyttöohjeet.

(10)

Tioglykolihappoa ja sen suoloja koskevan tieteellisen arvioinnin perusteella niiden käyttö olisi sallittava tuotteissa, jotka on tarkoitettu silmäripsien kihartamiseen ja ihokarvojen poistoon. Aineet olisi kuitenkin sallittava ainoastaan ammattikäyttöön, jotta vältytään riskeiltä, joita voisi aiheutua kuluttajien käyttäessä itse silmäripsien kihartamiseen tarkoitettuja valmisteita. Jotta ammattilaiset voivat tiedottaa kuluttajille tioglykolihappoa ja sen suoloja sisältävien valmisteiden käytöstä silmäripsiin aiheutuvista mahdollisista haitallisista vaikutuksista ja jotta kyseisistä valmisteista johtuvaa ihon herkistymisen riskiä voidaan pienentää, valmisteiden selosteeseen olisi painettava asianmukaiset varoitukset.

(11)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitettä III olisi muutettava.

(12)

Hiusväriaineita koskevan rajoituksen voimaantuloa olisi lykättävä, jotta tuotannonala voi noudattaa hiusvärituotteita koskevia vaatimuksia. Yrityksille olisi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen annettava kaksitoista kuukautta aikaa saattaa markkinoille vaatimusten mukaisia tuotteita ja poistaa markkinoilta vaatimusten vastaiset tuotteet.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 10 päivästä elokuuta 2015, lukuun ottamatta liitteen 2 kohtaa, jota sovelletaan 10 päivästä elokuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

(2) Komission päätös 2004/210/EY, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2004, tiedekomiteoiden perustamisesta kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla (EUVL L 66, 4.3.2004, s. 45).

(3) Komission päätös 2008/721/EY, tehty 5 päivänä syyskuuta 2008, kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla toimivien tiedekomiteoiden ja asiantuntijoiden neuvoa-antavan rakenteen luomisesta ja päätöksen 2004/210/EY kumoamisesta (EUVL L 241, 10.9.2008, s. 21).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite III seuraavasti:

Korvataan kohta 2 a seuraavasti:

”2 a

Tioglykolihappo ja sen suolat

Thioglycolic acid

68-11-1

200-677-4

a)	Hiusten kihartamiseen tai suoristamiseen tarkoitetut valmisteet

8 %

ii)

11 %

i)	Yleiskäyttö käyttövalmiissa liuoksessa, pH 7–9,5

ii)	Ammattikäyttö käyttövalmiissa liuoksessa, pH 7–9,5

Käytön edellytykset:

a) b) c) d)

Vältettävä valmisteen joutumista silmiin.

Aineen jouduttua silmiin huuhdeltava välittömästi.

a) c) d)

Käytettävä asianmukaisia käsineitä.

a) Painettava selosteeseen:

a)i b) c)

Sisältää tioglykolaattia

Noudata käyttöohjeita

Säilytettävä lasten ulottumattomissa

a)ii d)

Vain ammattikäyttöön

Sisältää tioglykolaattia

Noudata käyttöohjeita”

b)	Ihokarvojen poistovalmisteet

5 %

b)	käyttövalmiissa liuoksessa, pH 7–12,7

c)	Muut poishuuhdeltavat hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetut valmisteet

2 %

c)	käyttövalmiissa liuoksessa, pH 7–9,5

d)	Silmäripsien kihartamiseen tarkoitetut valmisteet

11 %

Edellä mainitut prosentit lasketaan tioglykolihappona

d)	Ammattikäyttöön käyttövalmiissa liuoksessa, pH 7–9,5

Lisätään viitenumerot 288–296 seuraavasti:

”288

3- [(4-amino-3-metyyli-9,10-diokso-9,10-dihydroantrasen-1-yyli)amino]-N,N,N-trimetyylipropaan-1-aminium, metyylisulfaattisuola

HC Blue No.17

16517-75-2

605-392-2

a)	Hiusväriaine hapettavissa hiusvärituotteissa

b)	Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

2,0 %

a)	Hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 2,0 %

a) ja b):

—	Älä käytä nitrosoivissa reaktiojärjestelmissä

—	Nitrosamiinipitoisuus enintään: 50 μg/kg

—	Säilytä nitriittivapaissa säiliöissä

Painettava selosteeseen: Sekoitussuhde.

’Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.’

289

Fosforihappoyhdiste jossa 4-[(2,6-dikloorifenyyli) (4-imino-3,5-dimetyyli-2,5-sykloheksadieen-1-ylideeni) metyyli]-2,6-dimetyylianiliini (1:1)

HC Blue No.15

74578-10-2

277-929-5

a)	Hiusväriaine hapettavissa hiusvärituotteissa

b)	Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,2 %

a)	Hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 0,2 %

Painettava selosteeseen: Sekoitussuhde.

’Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.’

290

Dinatrium-2,2′-(9,10-dioksoantraseeni-1,4-diyylidi-imino)bis(5-metyylisulfonaatti)

Acid Green 25

4403-90-1

224-546-6

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,3 %

291

Natrium-4-[(9,10-dihydro-4-hydroksi-9,10-diokso-1-antryyli)amino]tolueeni-3-sulfonaatti

Acid Violet 43

4430-18-6

224-618-7

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,5 %

292

1,4-Bentseenidiamiini, 2-metoksimetyyli)

1,4-Bentseenidiamiini, 2-(metoksimetyyli)-, sulfaatti

2-p-Phenylenediamine

2-p-Phenylenediamine Sulfate

337906-36-2

337906-37-3

Hiusväriaine hapettavissa hiusvärituotteissa

Hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 1,8 % (vapaaksi emäkseksi laskettuna)

Painettava selosteeseen: Sekoitussuhde.

’Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.’

293

1-N-Metyylimorfoliniumpropyyliamino-4-hydroksiantrakinoni, metyylisulfaatti

Hydroxyanthraquinone-aminopropyl Methyl Morpholinium Methosulfate

38866-20-5

254-161-9

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,5 %

—	Älä käytä nitrosoivissa reaktiojärjestelmissä

—	Nitrosamiinipitoisuus enintään: 50 μg/kg

—	Säilytä nitriittivapaissa säiliöissä

Painettava selosteeseen:

’Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.’

294

Etanoli, 2,2′-[[3-metyyli-4-[(E)-(4-nitrofenyyli)atso]fenyyli]imino]bis-

Disperse Red 17

3179-89-3

221-665-5

a)	Hiusväriaine hapettavissa hiusvärituotteissa

b)	Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,2 %

a)	Hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 2,0 %

a) ja b):

—	Älä käytä nitrosoivissa reaktiojärjestelmissä

—	Nitrosamiinipitoisuus enintään: 50 μg/kg

—	Säilytä nitriittivapaissa säiliöissä

Painettava selosteeseen: Sekoitussuhde.

’Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.’

295

4-Amino-5-hydroksi-3-(4-nitrofenyyliatso)-6-(fenyyliatso)-2,7-naftaleenidisulfonihappo, dinatriumsuola

Acid Black 1

1064-48-8

213-903-1

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,5 %

296

Dinatrium-3-hydroksi-4-[(E)-(4-metyyli-2-sulfonatofenyyli)diatsenyyli]-2-naftoaatti

Pigment Red 57

5858-81-1

227-497-9

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärituotteissa

0,4 %”

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/134

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/1196,

annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015,

Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2010/21 muuttamisesta (EKP/2015/26)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöksessä EKP/2010/21 (1) vahvistetaan Euroopan keskuspankin tilinpäätöksen laatimista koskevat säännöt.

(2)

On tarpeen selkeyttää niiden arvopapereiden tilinpäätösraportointia, joiden liikkeeseenlaskija on ylikansallinen tai kansainvälinen organisaatio ja joiden ostot on toteutettu osana Euroopan keskuspankin päätöksellä (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) (2) perustettua julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmaa jälkimarkkinoilla, jotta varmistetaan näiden omistusten raportointi saamiserässä 7.1.

(3)	Päätökseen EKP/2010/21 liiteeseen I on tarpeen tehdä myös eräitä muita teknisiä muutoksia.

(4)	Päätös EKP/2010/21 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutos

Korvataan päätöksen EKP/2010/21 liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä heinäkuuta 2015.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) Päätös EKP/2010/21, annettu 11 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 1).

(2) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) (EUVL L 121, 14.5.2015, s. 20).

LIITE

”LIITE I

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

SAAMISET

Tase-erä

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ’matkalla’. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: a) kultapitoisuuden muuttumiset ja b) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä

Markkina-arvo

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina

2.1

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset saldot. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ’Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle’

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto)

b)	Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, talletukset IMF:n hallinnoimiin trusteihin

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

2.2

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet tai osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

b)	Muut saamiset euroalueelta, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat osakkeet tai osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia lainoja

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Euroalueen ulkopuolisten tahojen liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ ja erään 7.1 ’Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) – organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta – liikkeeseen laskemat arvopaperit, joita ei ole hankittu rahapolitiikan harjoittamista varten

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

4.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla

Nimellisarvoon

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (1) kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet

5.1

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.2

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.3

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.4

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.5

Maksuvalmiusluotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.6

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, erään 7 ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten (ml. ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden tai kansainvälisten kehityspankkien – organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta – liikkeseen laskemat arvopaperit, jotka on hankittu rahapolitiikan harjoittamista varten). Hienosäätöoperaatioita varten hankitut EKP:n velkasitoumukset

Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Kirjataan riippuen rahapoliittisista näkökohdista:

i)	Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä (hankintameno, jos arvonalennuksen kattaa velka-erässä 13 b) ’Varaukset’ tarkoitettu varaus) Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

7.2

Muut arvopaperit

Muut kuin eriin 7.1 ’Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ ja 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvat arvopaperit: joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet

a)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

c)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

d)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

9.1

EKP:n liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset

Eurojärjestelmän sisäiset, kansallisiin keskuspankkeihin kohdistuvat saamiset, jotka perustuvat EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun

Hankintahintaan

9.2

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät saamiset päätöksen EKP/2010/29 (2) mukaisesti

Nimellisarvoon

9.3

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen yhteismäärä. Katso myös erä 10.2 ’Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

b)	muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille

b)	Nimellisarvoon

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit

Nimellisarvoon

Muut saamiset

11.1

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot

Nimellisarvoon

11.2

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistoilla tarkoitetaan hyödykkeen poistopohjan systemaattista kuluksi kirjaamista sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellinen vaikutusaika on ajanjakso, jona käyttöomaisuuden odotetaan olevan yrityksen käytettävissä. Yksittäisten merkittävien käyttöomaisuuserien taloudellinen vaikutusaika voidaan tarkistaa systemaattisesti, mikäli odotukset poikkeavat aikaisemmista arvioista. Merkittäviin hyödykkeisiin voi sisältyä osia, joilla on erilainen taloudellinen vaikutusaika. Taloudellinen vaikutusaika tulisi tällaisten osien osalta arvioida erikseen.

Aineettoman omaisuuden kustannukset sisältävät aineettoman omaisuuden hankintahinnan. Muita suoria tai epäsuoria kustannuksia käsitellään kuluina.

Menojen arvioinnissa sovelletaan raja-arvoa (jos meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida)

11.3

Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet, sekä muut rahoitusinstrumentit ja saldot, mukaan lukien määräaikaistalletukset ja sekkitilit, joita pidetään korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot/diskontot jaksotetaan

e)	Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot/talletukset ovat valuuttamääräisiä

11.4

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten (ellei sovelleta päivittäisiä vaihtelumarginaaleja), korkotermiinien, arvopapereiden termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen arvostustulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

11.5

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia

11.6

Sekalaiset erät

a)	Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis)

a)	Nimellisarvoon tai hankintahintaan

b)	Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

b)	Markkinahintaan

c)	Nettoeläkesaamiset

c)	24 artiklan 2 kohdan mukaisesti

d)	Eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset

d)	Nimellisarvoon/kerrytettävissä olevaan arvoon (ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen)

e)	Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä

e)	Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä)

Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

VELAT

Tase-erä

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Liikkeessä olevat setelit

EKP:n päätöksen EKP/2010/29 mukaisesti liikkeeseen laskemat eurosetelit

Nimellisarvoon

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut euromääräiset talletukset

2.1

Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

EKPJ:n perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit. Erään kuuluvat ensisijaisesti vähimmäisvarantotalletusten tilit

Nimellisarvoon

2.2

Talletusmahdollisuus

Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä)

Nimellisarvoon

2.3

Määräaikaistalletukset

Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi

Nimellisarvoon

2.4

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Rahapolitiikkaan liittyvät liiketapahtumat, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

2.5

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi

Nimellisarvoon

Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

EKP:n liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset

Suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa

Hankintahintaan

Mahdolliset diskontot jaksotetaan

Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1

Julkisyhteisöt

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

5.2

Muut velat

Henkilöstön, liikeyritysten ja asiakkaiden, mukaan lukien vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset, (ks. vastattavien erä 2.1), sekkitilitalletukset; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Muiden pankkien, keskuspankkien, kansainvälisten/ylikansallisten elinten, mukaan lukien Euroopan komissio, sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksuliikettä varten pidettävät tilit sekä sijoitusten hoitoa varten pidettävät tilit; muiden tallettajien sekkitilit. Repo-operaatiot samanaikaisten, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot, joiden rahayksikkö ei ole euro

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1

Talletukset ja muut velat

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

8.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

Lainanotto ERM II:n ehdoilla

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

Myönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän markkinakurssia

Eurojärjestelmän sisäiset velat

10.1

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

EKP:n taseessa – euromääräinen

Nimellisarvoon

10.2

Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä. Katso myös erä 9.3 ’Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

b)	Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille

b)	Nimellisarvoon

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot

Nimellisarvoon

Muut velat

12.1

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

12.2

Siirtovelat ja saadut ennakot

Tilikaudella toteutuneet menot, joista ei ole saatu maksua. Tilikaudella saadut maksut tuloista, jotka toteutuvat tulevina tilikausina

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

12.3

Sekalaiset erät

a)	Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

b)	Asiakkaiden kultatalletukset

b)	Markkinahintaan

c)	Nettoeläkevelat

c)	24 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Varaukset

Valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskiä sekä kullan hintariskiä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot tai EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset osuudet sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien osalta, joita koskeva poikkeus on kumottu

a)	Hankintahintaan/nimellisarvoon

b)	Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoliriskejä varten

b)	Nimellisarvoon (perustuu EKP:n neuvoston kunkin vuoden lopussa tekemään arvostukseen)

Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, euromääräisten arvopapereiden, valuuttamääräisten arvopapereiden ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyvät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja -termiinit sekä erityiset nosto-oikeudet

Erityiset arvonmuutostilit, jotka koskevat EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaisia osuuksia sellaisten jäsenvaltioiden kansallisilta keskuspankeilta, joita koskeva poikkeus on kumottu. Ks. 13 artiklan 2 kohta

a)	Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Työsuhteen jälkeisten etujen osalta etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisen tulos, joka on seuraavien alaerien nettopositio:

i)	vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon mukaan

ii)	järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) nettokorkoon sisältyviä määriä

iii)	omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muutokset lukuun ottamatta etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) nettokorkoon sisältyviä määriä

b)	24 artiklan c kohdan mukaisesti

Pääoma ja rahastot

15.1

Pääoma

Maksettu pääoma

Nimellisarvoon

15.2

Rahastot

Lainmukaiset varaukset EKPJ:n perussäännön 33 artiklan mukaan ja EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset osuudet sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankeilta, joita koskeva poikkeus on kumottu

Nimellisarvoon

Tilikauden voitto

Nimellisarvoon”

(1) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(2) Päätös EKP/2010/29, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 26).

21.7.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/147

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/1197,

annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2010/20 muuttamisesta (EKP/2015/24)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 46.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen Euroopan keskuspankin yleisneuvoston myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Suuntaviivoissa EKP/2010/20 (1) vahvistetaan säännöt kansallisten keskuspankkien toimintaa koskevan kirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin yhdenmukaistamiseksi.

(2)

(3)	Suuntaviivojen EKP/2010/20 liitteeseen IV on tarpeen tehdä myös eräitä muita teknisiä muutoksia.

(4)	Suuntaviivoja EKP/2010/20 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutos

Korvataan suuntaviivojen EKP/2010/20 liite IV näiden suuntaviivojen liitteellä.

2 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä heinäkuuta 2015.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) Suuntaviivat EKP/2010/20, annettu 11 päivänä marraskuuta 2010, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 31).

LIITE

”LIITE IV

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT (2)

SAAMISET

Tase-erä (3)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (4)

Kulta ja kultasaamiset

Markkina-arvoon

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina

2.1

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ’Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle’

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto)

b)	Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, talletukset IMF:n hallinnoimiin trusteihin

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

2.2

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

b)	Muut saamiset euroalueella olevilta, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat osakkeet tai osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

Pakollinen

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Pakollinen

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ ja erään 7.1 ’Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ kuuluvia saamisia

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

4.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla

Nimellisarvoon

Pakollinen

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (5) kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet

5.1

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.2

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.3

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.4

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.5

Maksuvalmiusluotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.6

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään 7 ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin, mukaan lukien maksuvalmiuden turvaamiseksi annettu hätärahoitus. Sellaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvat saamiset, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Kirjataan riippuen rahapoliittisista näkökohdista:

i)	Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä (hankintameno, jos arvonalennuksen kattaa velka-erässä 13 b) ’Varaukset’ tarkoitettu varaus) Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

7.2

Muut arvopaperit

Muut kuin eriin 7.1 ’Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ ja 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet

a)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

c)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet Markkinahintaan

Pakollinen

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Pakollinen

—

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset+)

—

9.1

Osuudet EKP:ssä+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kunkin kansallisen keskuspankin perussopimuksen mukainen osuus EKP:n pääomasta ja käytetty jakoperuste sekä EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset osuudet

Hankintahintaan

Pakollinen

—

9.2

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.3

EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät saamiset+)

Vain EKP:n taseessa.

Eurojärjestelmän sisäisiä kansallisiin keskuspankkeihin kohdistuvia EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun perustuvia saamisia.

Hankintahintaan

Pakollinen

—

9.4

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset+) (1)

Kansalliset keskuspankit: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin sisältyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä päätöksessä EKP/2010/23 (6) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen.

EKP: EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2010/29 mukaiset saamiset

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.5

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – katso myös erä 10.4 ’Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja jaettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

c)	Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille (1)

c)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut saamiset

11.1

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeeseenlaskija

Nimellisarvoon

Pakollinen

11.2

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Suositeltava

Poistojen jaksotus:

—	tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta

—	kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta

—	rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida)

11.3

Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset (esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit), joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet Markkinahintaan

Suositeltava

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Suositeltava

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

Suositeltava

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

e)	Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä

Suositeltava

11.4

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten (paitsi jos sovelletaan vaihtelumarginaalia), korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.5

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

11.6

Sekalaiset erät

Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät.

Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: realisoitumattomat tappiot arvostuspäivinä vuoden aikana, ellei vastattavien erässä ’Arvonmuutostilit’ ole niitä koskevaa arvonmuutostiliä). Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset. Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista. Nettoeläkesaamiset

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Suositeltava

Väliaikainen arvonmuutostili

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

Markkina-arvo

Pakollinen

Eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset

Avoimet saamiset (laiminlyönneistä johtuvat)

Nimellisarvoon/kerrytettävissä olevaan arvoon (ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen)

Pakollinen

Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä

Varat tai saamiset (laiminlyönneistä johtuvat)

Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä)

Pakollinen

—

Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

Pakollinen

VELAT

Tase-erä (8)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (9)

Liikkeessä olevat setelit (7)

a)	Eurosetelit plus/miinus suuntaviivojen EKP/2010/23 ja päätöksen EKP/2010/29 mukaisen setelien jakoperusteen soveltamiseen liittyvät oikaisut

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuonna

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: Suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut euromääräiset talletukset

2.1

Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.2

Talletusmahdollisuus

Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.3

Määräaikaistalletukset

Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.4

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Rahapolitiikkaan liittyvät liiketapahtumat, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

2.5

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Repo-operaatiot samanaikaisten, vastaavien erään 7 ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Muut operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapolitiikkaan. Ei luottolaitosten sekkitilejä. Velat/talletukset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansallinen keskuspankki on aloittanut ennen eurojärjestelmään liittymistään

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

Vain EKP:n taseessa – kansallisilla keskuspankeilla tase-erä vain siirtymäkaudella.

Suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa

Hankintahintaan

Mahdolliset diskontot jaksotetaan

Pakollinen

Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1

Julkisyhteisöt

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

5.2

Muut velat

Henkilöstön, liikeyritysten ja asiakkaiden, vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset mukaan luettuina (ks. vastattavien erä 2.1 ’Sekkitilit’), hallussa olevat sekkitilitalletukset; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot, joiden rahayksikkö ei ole euro

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Sekkitilit, takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1

Talletukset ja muut velat

Sekkitilit, takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

8.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

Lainanotto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Myönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

—

Eurojärjestelmän sisäiset velat+)

—

10.1

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat+)

Vain EKP:n taseessa – euromääräinen

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

10.2

EKP:n velka-sitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Eurojärjestelmän sisäisiä EKP:hen kohdistuvia EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun perustuvia velkoja

Hankintahintaan

Pakollinen

—

10.3

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat+) (7)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kansalliset keskuspankit: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettovelka, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat sekä päätöksessä EKP/2010/23 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

10.4

Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – ks. myös vastaavien erä 9.5 ’Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	velat, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja maksettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

c)	muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset velat, myös EKP:n tulon väliaikainen jakaminen (9)

c)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot

Nimellisarvoon

Pakollinen

Muut velat

12.1

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

12.2

Siirtovelat ja saadut ennakot

Tilikauteen liittyvät menot, jotka erääntyvät tulevina tilikausina. Tilikaudella saadut tulot, jotka liittyvät tuleviin tilikausiin

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

12.3

Sekalaiset erät

Väliaikaiset verotustilit. Valuuttamääräiset luottotilit tai talletukset, jotka kattavat vakuuksia. Repo-operaatiot luottolaitosten kanssa samanaikaisten, vastaavien erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Vähimmäisvarantotalletusten lisäksi olevat pakolliset talletukset. Muut vähämerkityksiset erät. Kuluvan tilikauden voitto (käyttämättömät voittovarat), edellisen vuoden voitto ennen voitonjakoa. Vakuudettomat velat (liabilities on a trust basis). Asiakkaiden kultatalletukset. Liikkeessä olevat kolikot mikäli kansallinen keskuspankki on niiden laillinen liikkeeseenlaskija. Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeessä olevat setelit, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään ’Varaukset’. Nettoeläkevelat

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Suositeltava

Asiakkaiden kultatalletukset

Markkina-arvoon

Asiakkaiden kultatalletukset pakollinen

Varaukset

Eläkkeitä, valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskejä sekä kullan hintariskiä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot, varaukset euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräisiä seteleitä varten, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään 12.3 ’Sekalaiset erät’.

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ’Osuudet EKP:ssä’ ilmoitettuihin vastaaviin määriin+)

a)	Hankintahintaan/nimellisarvoon

Suositeltava

b)	Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoliriskejä varten

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

Arvonmuutostilit

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ’Osuudet EKP:ssä’ ilmoitettuihin vastaaviin määriin+)

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

Oma pääoma ja rahastot

15.1

Pääoma

Maksettu pääoma – EKP:n pääoma ja kansallisten keskuspankkien osuudet pääomasta yhdistellään

Nimellisarvoon

Pakollinen

15.2

Rahastot

Lainmukaiset rahastot ja muut rahastot Kertyneet voittovarat

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ’Osuudet EKP:ssä’ ilmoitettuihin vastaaviin määriin+)

Nimellisarvoon

Pakollinen

Tilikauden voitto

Nimellisarvoon

Pakollinen

(1) Yhdenmukaistettavat erät. Ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 kappale.

(2) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(3) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ’+’ merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(4) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(5) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(6) Päätös EKP/2010/23, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (EUVL L 35, 9.2.2011, s. 17).

(7) Yhdenmukaistettavat erät. Ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 perustelukappale.

(8) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ’+’ merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(9) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 193

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 21. heinäkuu 2015

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) 2015/1185, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kiinteää polttoainetta käyttävien paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1186, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä paikallisten tilalämmittimien energiamerkinnän osalta ( 1 )	20
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1187, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kiinteän polttoaineen kattiloiden sekä kiinteän polttoaineen kattilasta, lisälämmittimistä, lämmönsäätölaitteista ja aurinkolämpölaitteista koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta ( 1 )	43
	*	Komission asetus (EU) 2015/1188, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta paikallisten tilalämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )	76
	*	Komission asetus (EU) 2015/1189, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kiinteän polttoaineen kattiloiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )	100
	*	Komission asetus (EU) 2015/1190, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2015, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen III muuttamisesta ( 1 )	115
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1191, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2015, aineen Artemisia vulgaris L. hyväksymättä jättämisestä perusaineena kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ( 1 )	122
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1192, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2015, tehoaineen terpenoidiseos QRD 460 hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	124
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1193, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	128
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1194, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2015, teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten sekä autotallin ovia ja portteja koskevan standardin EN 12635:2002+A1:2008 viitetietojen julkaisemisesta varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY nojalla	130
	*	Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/1195, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan keskuspankin tulon väliaikaisesta jakamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/298 muuttamisesta (EKP/2015/25)	133
	*	Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/1196, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2010/21 muuttamisesta (EKP/2015/26)	134
		SUUNTAVIIVAT
	*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/1197, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2010/20 muuttamisesta (EKP/2015/24)	147

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	29,8
	MA	177,7
	MK	48,3
	ZZ	85,3
0707 00 05	TR	137,2
0707 00 05	ZZ	137,2
0709 93 10	AR	73,3
	TR	119,4
	ZZ	96,4
0805 50 10	AR	132,5
	LB	87,7
	TR	109,0
	UY	138,8
	ZA	137,4
	ZZ	121,1
0808 10 80	AR	95,4
	BR	102,7
	CH	142,8
	CL	134,5
	NZ	151,4
	US	151,6
	UY	155,7
	ZA	121,0
	ZZ	131,9
0808 30 90	AR	98,8
	CL	140,6
	NZ	307,3
	ZA	121,5
	ZZ	167,1
0809 10 00	TR	244,6
0809 10 00	ZZ	244,6
0809 29 00	CA	1 187,7
	TR	229,1
	ZZ	708,4
0809 30 10, 0809 30 90	TR	142,5
0809 30 10, 0809 30 90	ZZ	142,5
0809 40 05	BA	77,4
	IL	133,1
	ZZ	105,3

		Oikaisuja
	*	Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 2015/220, annettu 3 päivänä helmikuuta 2015, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 soveltamissäännöistä ( EUVL L 46, 19.2.2015 )	166